nainen kasvomaskissa ja sinisessä farmaseutin työasussa katsoo kameraan lääkevaraston hyllykön vieressä
Osastofarmaseutti Anu Hyyryläinen Mikkelin keskussairaalan teho- ja valvontaosaston lääkevarastolla.

Teho- ja valvontaosaston lääke-ekspertti

Potilasturvallisuuden maksimointi on motivoinut osastofarmaseutti Anu Hyyryläisen venymään työssään Mikkelin keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla. Hän on laittanut itsensä ja osaamisensa likoon kehittäessään lääkehoidon toimintamalleja yksikkönsä arjessa.

Kun Mikkelin keskussairaalan teho- ja valvontaosasto aloitti toimintansa kesällä 2019, ei yksikössä ollut kokemusta osastofarmaseutin työstä. Anu Hyyryläinen sai luoda oman työnkuvansa puhtaalta pöydältä ja on siitä hyvin kiitollinen. Alku ei ollut helppo, mutta nyt käytössä ovat tehokkaat toimintamallit, jotta lääketurvallisuus toteutuu asiakkaan ja potilaan eduksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Hyyryläinen aloitti Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä farmaseuttina vuonna 2002 ensin Moision sairaalan lääkekeskuksessa ja siirtyi sitten sairaala-apteekkiin keskussairaalaan. Osastofarmaseuttina hän on toiminut nyt kuutisen vuotta ja taskussa on monien kollegojen tapaan Itä-Suomen yliopiston kliinisen lääkehoidon asiantuntija -täydennyskoulutus.

– Teho- ja valvontaosastolle tullessani piti palata oikeastaan ihan farmasian perusteisiin, aloin lukemaan uudestaan farmaseuttista kemiaa ja farmakologiaa. Näitä en ollut tarvinnut juurikaan opiskeluaikojeni jälkeen, mutta täällä sitäkin enemmän, ja se oli itse asiassa tosi kivaa, Hyyryläinen iloitsee.

farmaseutti istumassa vetokaapin ääressä valmistelemassa lääkeannosta käsissään lääkeampulli ja ruisku
Anu Hyyryläinen vetokaapin ääressä valmistelemassa lääkkeitä teho- ja valvontaosaston potilaille.

”Voivatko nämä lääkkeet sakata keskenään?”

Lääkehoidon arviointia, farmaseutin perusosaamista, Hyyryläinen ei teho- ja valvontaosastolla pääse hyödyntämään. Hoitotilanteet ovat akuutteja ja nopeatempoisia, ja potilaat kriittisesti sairaita. Osastofarmaseutin tärkein hoitotiimiin tuotava tieto on, mitkä lääkkeet toimivat keskenään ilman sakkaamista.

– Suonensisäisesti annosteltavien lääkkeiden tippareittejä on rajallinen määrä, mutta lääkkeitä taas voi olla vaikka viisitoista. Ei lääkärikään voi tietää kaikista määräämistään lääkkeistä, minkä kanssa ne eivät välttämättä sovi yhteen. Silloin minulla käytössä olevat tietokannat auttavat, Hyyryläinen avaa.

Teho- ja valvontaosasto toimii tarvittaessa tietolähteenä myös muille osastoille, kun vaativaa lääkehoitoa toteutetaan. Hyyryläinen osallistuu aktiivisesti eri työryhmiin ja osastotunneille. Hän myös kouluttaa muita omassa yksikössään.

toimintaohjekirjoja ja lääketaulukoita valkoisella pöydällä
Englanninkielinen lähdemateriaali on ollut ahkerassa käytössä, kun Anu Hyyryläinen on tuottanut toimintaohjeita teho- ja valvontaosaston lääkehoitoon.

Toimintaohje jalostui puhtaalle paperille

Luonteeltaan Hyyryläinen on haasteita pelkäämätön. Hän tarkkailee ympäristöään jatkuvasti ja pohtii, miten lääkehoidon toimintoja voitaisiin kehittää. Hän arvostaa sitä, että häneltä kysytään herkästi näkemyksiä asioihin, ja se on lähtökohta toiminnan kehittämiselle.

Merkittävin toimintatapa, jonka Hyyryläinen on tuottanut, on lääkkeiden annostelu enteraaliseen ravitsemisletkuun. Nenä-maha- ja PEG-letkujen käyttö on yleistä teho- ja valvontaosastolla.

– Se lähti tarpeesta, kyselin ympäriinsä eri yksiköistä, että onko lääkkeiden annosteluun ja sopivuuteen liittyviä ohjeita, eikä niitä löytynyt mistään. Otin siitä haasteen itselleni, Hyyryläinen kertoo.

Lähdeaineistoa löytyi lähinnä englanniksi. Puolen vuoden ajan Hyyryläinen perehtyi protokollaan, kyseli, sovelsi, testasi ja kirjasi ylös. Näin syntyi toimintakäsikirja lääkinnästä enteraaliseen ravitsemusletkuun. Sen kylkeen kerättiin sairaanhoitajien toiveesta myös käytettävien lääkkeiden taulukko, josta löytyy lääkekohtaiset sopivuudet ja vaihtoehdot. Ohjetta on jalkautettu myös muiden osastojen tarpeisiin ja Essoten ulkopuolellekin.

Hyyryläinen on antanut myös merkittävän panoksen Essoten uuden lääkehoitosuunnitelman synnyttämiseen. Moniammatillisesti tuotettu lääkehoitosuunnitelma valmistui keväällä 2022 ja on huippukunnossa tulevaa hyvinvointialuettakin ajatellen.

nainen kuvattuna takaapäin etsimässä lääkepakkausta lääkevaraston hyllyköstä
Lääkevalikoiman ylläpito on yksi osastofarmaseutin tärkeimpiä tehtäviä.

Moniammatillisuus korostuu arjessa ja kehittämisessä

Työnkuvansa ytimessä Hyyryläinen vastaa teho- ja valvontaosaston lääkevalikoimasta. Sekin on tarkasti dokumentoitu. Hän huolehtii uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisestä yksikön lääkeohjeisiin. Niiden tavoitteena ovat selkeät ohjeet lääkkeiden käsittelyyn ja vaikuttavuuden seurantaan.

– Tietenkään en yksin sitä tee, vaan neuvottelen paljon lääkäreiden ja hoitajien kanssa, kun jotakin ohjetta pitää päivittää.

Hyyryläinen kuuluu myös Essoten lääkevastaavien ryhmään sekä asiakas- ja potilasturvallisuusyhdyshenkilöryhmään.

Yli kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on vaikuttanut teho- ja valvontaosaston toimintaan. Alkujärkytyksen jälkeen toimintamallit ovat farmaseutinkin kannalta jalostuneet tehokkaiksi. Lääkkeillä tuetaan koronaa sairastavien elintoimintoja.

– Kun teho-osastolla on covid-potilaita, silloin minun tehtäväni on auttaa hoitajia. Siinä on itse asiassa isokin työ valmistaa ja toimittaa lääkkeet hoitajille, jotka eivät voi poistua potilaan luota eristyksestä, Hyyryläinen kertoo.

paperille tulostettu ohjeistus lääkevalmisteiden erottamiseksi toisistaan, paperilla kuva kolmesta samannäköisestä lääkepullosta
Lääkevalmisteiden pakkausmerkinnät eivät ole aina yksiselitteisiä, ja siksi selkeät toimintaohjeet ovat tärkeitä koko osaston henkilökunnalle, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.