Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei ole pelkästään työaikajärjestelyjä tai työaikajoustoja. Kyse on laaja-alaisesta työhyvinvointiin vaikuttavasta kokonaisuudesta. Se nivoutuu useisiin elämän ja työelämän osa-alueisiin.
Vetovoimainen kotihoito -hankkeen syksyllä 2021 tekemässä työvuorosuunnittelukyselyssä selvisi, että enemmistö (61 %) kyselyyn vastanneista työntekijöistä on osittain tai täysin tyytyväisiä työvuorosuunnitteluun. Esihenkilöt saivat kyselyssä paljon kiitosta erityisesti työntekijöiden työvuoro- ja vapaatoiveiden huomioinnista, työvuorojen tasapuolisesta suunnittelusta ja työntekijän jaksamisen tukemisesta. Myös työntekijän mahdollisuus suunnitella itse työvuoroja koettiin tärkeäksi asiaksi.
– Kyselyssä nousi esiin positiivisena asiana mahdollisuus yhteisölliseen eli sähköiseen työvuorosuunnitteluun. Työn hallintaa kehitetään parhaillaan myös toiminnanohjausjärjestelmää uudistamalla, resurssien paremmalla alueellisella käytöllä ja saatavuudella. Lisäksi kotihoidon työprosesseja sujuvoitetaan tiimien työkirjojen avulla. Osa-aikatyötä pyritään mahdollistamaan yhä enemmän sitä eri elämäntilanteissa tarvitseville. Työvuoroja sovitellaan yksilöllisten elämäntilanteiden mukaan, kertoo hankepäällikkö Susanna Lempiäinen.
Essoten kotihoidon työntekijät käyttävät erilaisia työaikaan liittyviä vaihtoehtoja vaihtelevasti. He hyödyntävät jonkin verran mahdollisuutta osa-aikatyöhön. Työaikamuutos vaikuttaa toki palkkaan, jolloin vaihtoehto ei aina ole työntekijälle taloudellisesti mahdollista tai kannattavaa.
Lisäksi Essotella on yleisesti käytössä esimerkiksi korvaavan työn, puheeksi oton sekä varhaisen tuen mallit. Työntekijälle yritetään etsiä mahdollisuuksia tehdä korvaavaa työtä vaikkapa oman terveydentilan estäessä pääasiallisten työtehtävien tekemisen. Mahdollisista työssä selviytymiseen tai työhyvinvointiin vaikuttavista asioista keskustellaan yhdessä esihenkilön kanssa ja etsitään niihin ratkaisu. Oleellista on tunnistaa ajoissa työkykyä heikentävät tekijät ja puhua niistä avoimesti. Yhdessä sovitut asiat kirjataan ja sovitaan toimienpiteiden seurannasta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tiivistä ja sitä kehitetään organisaatiossa jatkuvasti.
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen tukee työhyvinvointia
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen vaatii osaamista ja yhteistyötä varsinkin nyt, kun työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut. Vetovoimainen kotihoito -hankkeessa työhyvinvointia on kehitetty erilaisilla toimilla yhteisöohjautuvuutta edistäen. Hankkeessa on luotu työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, joka kiinnittyy Essoten jo olemassa oleviin rakenteisiin. Yhteyshenkilöillä on tärkeä rooli esimerkiksi työhyvinvointikyselyissä ja niiden yksikkökohtaisessa käsittelyssä.
– Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto koostuu kotihoidon työntekijöistä, selvittää kehittäjä Mari Virta.
Myönteistä työelämäkulttuuria on edistetty työhyvinvointipajoissa, vuorovaikutusvalmennuksilla sekä tarjoamalla työntekijöille vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen työpajojen ja kotihoidon tehtäväkirjojen avulla.
Esihenkilötyötä tuetaan
Viimeisenä, mutta tärkeämpänä asiana on kehitetty esihenkilötyötä. Yllä kerrotut toimenpiteet vaativat esihenkilön tuen sekä tahtotilan.
– Esihenkilöille on tarjottu valmentavan johtamisen, itsensä johtamisen ja osallistavan tiedolla johtamisen koulutusta sekä foorumeita yhteisten asioiden käsittelyyn, purkuun ja vertaiskehittämiseen. Heillä on käytössään oman alueensa kehittymissuunnitelmat, joiden avulla on helppo käydä läpi ajankohtaiset kehittämistarpeet yhdessä tiimien kanssa. Myös vuosikellot sekä valmentavan johtamisen muistitaulut tukevat esihenkilön arjen hallintaa ja johtamista, toteaa hankepäällikkö Susanna Lempiäinen.
Valmennuksista on saatu johtamisen tueksi paljon hyvää koulutusmateriaalia, muun muassa osallistavaan tiedolla johtamiseen. Vastuualueen kokous- ja viestintäkäytäntöjä on kehitetty sopimalla yhteiset pelisäännöt etäpalavereihin ja aktivoimalla tiimipalaverikäytäntöjä.
Johdon tukeen on luotu uusia käytäntöjä. Esimerkiksi palvelupäällikön kalenteriin on varattu aikaa, jona esihenkilö voi saada yksilökohtaisestikin tukea omaan työhönsä. Yhteiset palaverit eivät useinkaan mahdollista yksittäisten asioiden syvempää tarkastelua. Myös viestintää on kehitetty.
Koko Essotea koskevassa henkilöstösuunnitelmassa edistetään työn ja muun elämän yhteensovittamista. Koko organisaation käyttöön ollaan ottamassa työkykyjohtamisen taloa, jossa eri toimijoiden roolit, vastuut ja keinot työkykyjohtamiselle on eritelty.
Opinnäytetyö: Työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittäminen Essoten kotihoidossa esimiestyön näkökulmasta
Essoten Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke tilasi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta (XAMK) opinnäytetyön liittyen työn ja muun elämän yhteensovittamiseen Essoten kotihoidossa.
Sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen koulutusalan terveydenhoitaja (YAMK) opiskelijat Sirpa Kaasalainen ja Sanna Paavonen tekivät opinnäytetyönään kehittämistutkimuksen Työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittäminen Essoten kotihoidossa esimiestyön näkökulmasta.
Kyselyn perusteella tarvetta nähtiin johtamisen tuen, viestinnän ja työnhallinnan kehittämiselle. Myös liukuvaa työaikaa toivottiin, mutta se ei tällä hetkellä ole mahdollista kotihoidon työaikamuodon ja asiakaslähtöisen toiminnan vuoksi.
Kirjallisuuskatsauksen ja esihenkilötyöpajan perusteella joustavuutta lisäsivät myönteinen ilmapiiri, työelämäkulttuuri ja vuorovaikutuksellinen viestintä. Tärkeää oli myös esihenkilöiden positiivinen suhtautuminen sekä valmentava johtamistyyli.
Opinnäytetyöprosessissa todettiin, että esihenkilön omaa jaksamista tukivat erilaiset itsensä johtamisen taidot ja vertaistuki. Samalla tietoisuus työn ja muun elämän yhteensovittamisesta ja siihen vaikuttavista keinoista lisääntyi. Myös esihenkilöverkoston keskinäinen tuki huomattiin jälleen tärkeäksi.
Tutkimuksen lopputyönä syntyi kehittämissuunnitelma, jonka avulla työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan kehittää Essoten kotihoidossa. Suunnitelma laadittiin teorioiden, kyselytutkimuksen tulosten ja työpajassa syntyneiden kehittämisideoiden perusteella.
– Essoten kotihoito jatkaa toimenpiteiden toteutusta sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kehittämistä, kertoo hankepäällikkö Lempiäinen.
Lue koko opinnäytetyö tästä
Essote halusi saada aikaan muutosta työn ja muun elämän yhteensovittamisessa ”Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä” -hankkeessa. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto, Essote, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon koulutus Oy. Hanke toteutettiin 1.1.2020 – 31.1.2022 välisenä aikana.
Lisätietoja
Susanna Lempiäinen
hankepäällikkö
susanna.lempiainen [at] etela-savo.fi
