Ohjaustilanteessa sairaanhoitaja Jonne Palm, sairaanhoitaja, moduulihoitaja Mattias Porkka ja sairaanhoitaja Aleksanteri Ryösö.

Opiskelijamoduuli psykiatrian vastaanotto-osastolla

Sairaanhoitajan tutkintoon sisältyy 75 opintopistettä harjoitteluita erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Hoitotyön harjoittelun käytäntöjä on kehitetty viime vuosikymmeninä.

Opiskelijamoduuli tarkoittaa harjoittelun suorittamista autenttisessa hoitotyön ympäristössä, jossa opiskelijat ohjatusti osallistuvat ryhmänä potilaiden hoidon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (Hyvärinen ym. 2019). Opiskelijamoduulia on käytössä eri puolilla Suomea erityisesti somatiikan harjoitteluympäristöissä, kuten kirurgian ja sisätautien osastoilla.

Suomessa muutamissa organisaatioissa on käytetty opiskelijamoduulia mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelussa. Tämä opiskelijamoduulipilotti oli ensimmäinen moduulina toteutettu harjoittelu Essoten toimintayksiköissä.

Pilottiosastona toimi 15-paikkainen psykiatrinen suljettu vastaanotto-osasto, jossa hoidetaan psykoottistasoisesti sairastuneita, itsemurhavaarassa tai muussa vaikeassa elämän kriisissä olevia ihmisiä. Osaston työryhmä koostuu sairaanhoitajista, mielenterveys-/lähihoitajista, osaston ylilääkäristä ja osastonlääkäristä sekä sosiaalityöntekijästä, psykologista, toimintaterapeuttista, osastonsihteeristä, sairaalahuoltajista ja osastonhoitajasta.

Pilotti toteutui syksyllä 2021 ja siihen osallistui kolme hoitotyön opiskelijaa, yksi lähihoitajaopiskelija Esedulta, yksi kätilöopiskelija Metropoliasta ja yksi sairaanhoitajaopiskelija Xamkilta.

Lähihoitajaopiskelija suoritti opintoihin kuuluvaa tutkinnon osaa pilottiyksikössä. Harjoittelu oli kätilöopiskelijalle ensimmäinen mielenterveyshoitotyön harjoittelu ja sairaanhoitajaopiskelija suoritti viimeistä täydentävää harjoittelua kyseisellä osastolla. Kaksi opiskelijaa aloitti harjoittelun samaan aikaan ja kolmas opiskelija aloitti viikkoa myöhemmin.

Kenelläkään kyseisistä opiskelijoista ei ollut kokemusta opiskelijamoduulista aiempien harjoitteluiden osalta. Opiskelijoiden harjoittelut olivat pituudeltaan viisi viikkoa, joista ensimmäinen viikko käytettiin perehdytykseen.

Opiskelijamoduulin suunnittelu

Pilottiosaston henkilökunnasta yksi kävi opiskelijamoduulikoulutuksen ennen pilotin alkamista. Ennen pilotin alkamista osaston kaksi opiskelijavastaavaa suunnitteli pilottia.

Ennen pilottia pidettiin palaveri, jossa oli Xamkin mielenterveyshoitotyön lehtori ja yksikön opiskelijavastaavat. Tapaamisessa tarkennettiin muun muassa opiskelijamäärää harjoittelun ajalle ja ideoitiin opiskelijamoduulin toteutusta siten, että se täyttää harjoittelun tavoitteet.

Moduulin käyttöönotto lisäsi kaksi harjoittelupaikkaa osastolle, eli opiskelijamoduulin myötä osastolla voi olla samanaikaisesti neljä opiskelijaa.

Opiskelijamoduulissa toimii neljä lähi- tai sairaanhoitajaa, mikä tarkoittaa sitä, että aina yksi neljästä nimetystä hoitajasta on opiskelijamoduulin vastaavana hoitajana (myöh. moduuliohjaaja). Kaksi opiskelijamoduulin vastaavista sairaanhoitajista on Xamkin alumneja.

Opiskelijavastaavat koostivat harjoittelun tueksi perehdytyskansion, joka sisälsi yleistä tietoa osaston käytännöistä ja toimintamalleista ja listan yleisimmistä osastolla käytetyistä lääkkeistä. Kansioon lisättiin myös tietoa psykoosisairauksista, potilaan itsemääräämisoikeuksia rajoittavista toimenpiteistä ja esimerkkejä tarkkailulähetteestä sekä hoitoonmääräämispäätöksestä.

Harjoittelun toteutus

Ensimmäisen harjoitteluviikon aikana opiskelijat suunnittelivat työvuorot moduuliohjaajien työvuorojen mukaisesti ja kaikki osaston hoitotyön opiskelijat toimivat samoissa vuoroissa koko harjoittelun ajan.

Moduuliohjaajan työtehtävänä vuoron ajan oli ohjata opiskelijoita eikä hänellä ollut omia vastuupotilaita. Jokainen opiskelija kävi strukturoidun alkuperehdytyksen ensimmäisinä harjoittelupäivinä. Suunnitellun perehdytysrungon mukaisesti opiskelijoita perehdytettiin joka päivä perehdytysviikon aikana erilaisiin osaston käytäntöihin.

Ensimmäinen päivä koostui osaston tilojen ja toimintojen läpikäymisestä sekä moduuliohjaukseen tutustumisesta. Muina päivinä käytiin turvallisuusasioita, eri vuorojen työtehtäviä ja muita harjoittelujaksolla oleellisia asioita. Perehdytysviikon lopuksi opiskelijat pääsivät tutustumaan omiin hoitosuhdepotilaisiin potilastietojärjestelmää käyttäen. Viimeisenä perehdytyspäivänä opiskelijat kulkivat ohjaajan mukana käytännön töitä tehden ja jatkoivat omaan hoitosuhdepotilaaseen tutustumista.

Opiskelijoille nimettiin joka vuorossa vastuupotilaat, joiden hoidosta he päivän ajan ohjatusti vastasivat. Opiskelijat hoitivat myös eri vuoroihin kuuluvia vastuutehtäviä, kuten ruokailun valvontaa, potilaan vastaanottoa ja lääkkeenjakoa. Vastaanottotilanteissa ja lääkkeenjaossa moduuliohjaaja oli opiskelijan tukena.

Jokaiselle opiskelijalle järjestettiin kunkin koulutusorganisaation mukaiset tavoite- ja arviointikeskustelut. Tavoite- ja arviointikeskusteluihin osallistui opiskelija, ohjaava opettaja ja yksi moduuliohjaajista. Opiskelijoille mahdollistui Essoten käytäntöjen mukaisesti viikoittainen opiskelijatyönohjaus harjoittelun ajalle.

Opiskelijoiden oli tarkoitus saada palautetta vihkoihin kahdesti viikossa, mutta tämän harjoittelun ajan tämä hoitui suullisesti moduuliohjaajien ja opiskelijoiden välillä. Harjoittelun alussa palautekeskusteluja käytiin tiiviimmin. Jatkossa tarkoituksena on ottaa käyttöön vihkot, joihin opiskelijat saavat palautetta ja joihin he voivat itse kirjoittaa mietteitään ja mitä ovat oppineet vuorojen aikana.

Suullinen palaute siirrettiin kunkin koulutusorganisaation määrittämälle harjoittelualustalle moduuliohjaajien toimesta. Xamkin opiskelijoiden palaute siirrettiin Workseed-harjoittelualustalle.

Opiskelijoiden kokemukset opiskelijamoduulista

Pilotin aikana järjestettiin yhteispalaveri, johon osallistuivat kolme pilotissa olevaa opiskelijaa, osaston opiskelija- ja moduulivastaava, harjoittelua ohjaavat opettajat Metropoliasta, Esedulta sekä Xamkilta ja kouluttaja Essotelta. Palaverin aikana opiskelijoilla oli toinen tai kolmas viikko harjoittelusta käynnissä. Palaverin aikana opiskelijat kertoivat kokemuksiaan pilotista ja muut toivat kehitysideoita tulevaisuuden varalle.

Opiskelijat kuvasivat opiskelijamoduulia toimivaksi ja kertoivat saaneensa hyvää ohjausta harjoittelun aikana. Opiskelijat nostivat esiin, että voivat keskustella hoitoon liittyvistä asioista yhdessä, ja pidemmällä opinnoissa oleva opiskelija voi ohjata opintojen alkuvaiheessa olevia opiskelijoita. Opiskelijat kokivat, että opiskelijamoduuli on tukenut oppimista harjoittelussa.

Positiivisena asiana opiskelijat toivat esiin vastuun saamisen, he kokivat opiskelijamoduulin mahdollistavan enemmän vastuun ottamista verraten tavalliseen harjoittelumalliin. Kehityskohteina keskustelussa tulivat esiin viikoittaiset yhteispalaverit opiskelijamoduuliin osallistuvien ja moduuliohjaajan kesken. Syksyn aikana opiskelijat olivat keskustelleet erilaisista potilastilanteista, mutta jatkossa pohditaan viikkopalaverien mahdollisuutta opiskelijamoduulissa.

Opiskelijavastaavien ja työntekijöiden kokemukset opiskelijamoduulista

Opiskelijavastaavana olen kokenut moduuliohjauksen toimivaksi ja uskon, että ohjauksen laatu paranee tämän myötä. Ohjaajana on paljon enemmän aikaa varsinaiseen opiskelijaohjaukseen, vaikka saman aikaisesti olisi useampi opiskelijaa ohjattavana. Uskon myös, että opiskelijat oppivat moduuliohjauksen kautta enemmän asioita kuin tavallisesti, koska he pääsevät toimimaan itsenäisemmin ja saavat enemmän vastuuta. (Porkka 2021.)

Työyhteisön palautteen mukaan jatkossa olisi tärkeää, että opiskelijoille saataisiin mahdollisimman nopeasti ns. omat potilaat. Pilotin aikana jouduttiin turvautumaan siihen, että opiskelijat hoitivat muiden työntekijöiden potilaita, mikä johti siihen, että varsinaiset potilaiden omahoitajat eivät saattaneet hoitaa omaa potilastaan useaan päivään.

Psykiatrisessa hoitotyössä hoitosuhdetyöskentely on tärkeä osa potilaan hoitoa, ja potilaan omahoitajat tätä suorittavat suurimmaksi osaksi. Siihen tietysti pyritään, että opiskelijat pääsisivät ottamaan uuden potilaan vastaan ja hoitamaan potilasta hoidon alusta saakka, mutta aina se ei ole mahdollista.

Yhteenveto

Hyvärisen ja kumppaneiden (2019) artikkelissa ilmeni ohjaajien työmäärän epätasapainoinen jakautuminen ja ristiriitaiset näkemykset opiskelijamoduulista. Tässä pilotissa opiskelijoiden ohjaaminen oli koordinoitu neljälle hoitajalle, jotka vastasivat kukin omien vuorojen aikana opiskelijoiden ohjaamisesta.

Moduuliohjaajilla ei ollut työvuoron aikana vastuupotilaita, jonka vuoksi he saivat käyttää koko vuoron opiskelijoiden ohjaamiseen. Palaute sekä työyhteisöltä, moduuliohjaajilta että opiskelijamoduuliin osallistuneilta opiskelijoilta oli hyvää.

Jatkossa yksikössä on tarkoituksena lisätä opiskelijoiden ja moduuliohjaajien keskinäisiä viikkopalavereja, joissa opiskelijat voivat pohtia potilastapauksia ja syventää osaamistaan mielenterveystyöstä. Pilotin pohjalta opiskelijamoduulioppimista kehitetään ja tavoitteena on laajentaa opiskelijamoduulia myös organisaation muihin yksiköihin.

Artikkelin kirjoittajat

Anetta Väänänen, lehtori, Sosiaali- ja terveysalan Mikkelin koulutusyksikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Mattias Porkka, opiskelijavastaava, moduulihoitaja, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote, osasto 1

Lähteet

Hyvärinen, N., Palonen, M. & Åstedt-Kurki, P. 2019. Ohjattu harjoittelu opiskelijamoduulissa: hoitajien kokemuksia hoitoalan opiskelijoiden ohjaamisesta ja oppimisesta
Porkka, M. 2021. Sairaanhoitaja. Kirjallinen kommentti 23.9.2021. Essote

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.