Suomessa harvinainen kirurginen apuväline, niin kutsuttu tekonivelrobotti, ei tee kirurgin töitä, vaan tuo lisää tarkkuutta jo ennestään huippulaadukkaisiin tekonivelleikkauksiin Mikkelin keskussairaalassa.
Ensimmäisenä keskussairaalana Suomessa Mikkelin keskussairaala on aloittanut (16.8.) robottiavusteiset tekonivelleikkaukset.
– Kuljemme nyt keskussairaaloiden uudistumisen aivan kärjessä. Haluamme viedä alueemme iäkkäille asukkaille tärkeät tekonivelleikkaukset selkeästi kansainvälisestikin aivan huipputasolle, sanoo Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä.
Robotin avustamia tekonivelleikkauksia on tehty Suomessa vasta muutaman kuukauden ajan vain Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Robotti auttaa kirurgia
Robotti ei korvaa kirurgia vaan tulee hänen uudeksi työvälineekseen erityistä tarkkuutta vaativiin leikkauksen kohtiin.
– Robottikirurgiassa käsityö vähenee hieman. Kirurgi käyttää robottikättä ja kirurgi päättää edelleen, mitä tehdään. Suurin hyöty tekonivelortopedeille tulee siitä, että he kehittyvät työssään aiempaa nopeammin. Tämä luo varmuutta. Kun aiemmin kehitys vei yli kymmenen vuotta, nyt sama toteutuu muutamassa vuodessa, kertoo yli 4000 polvi- ja lonkkaleikkausta tehnyt kirurgi Edvin Karvanen.
Uusi tarkka teknologia kirurgien apuna säästää potilaan luuta ja kudoksia ja varmistaa tekonivelen oikean asennon, jolloin toipuminen on nopeampaa ja uusintaleikkaukset vähenevät.
Tekonivelkirurgiassa leikkausrobotti tekee nivelpintoihin liittyvät sahaukset ja auttaa asentamaan paikalleen tekonivelen eri osat. Ennen leikkausta potilaan nivelestä otetaan tietokonekerroskuvaus eli kolmiulotteinen kuva. Sen avulla tehdään potilaskohtainen leikkaussuunnitelma, jossa leikkausohjelma laskee tarkasti missä kulmissa ja miten nivelen sahaukset tehdään ja millaiset uuden tekonivelen osat potilaalle laitetaan.
– Tästä tulee eräänlaista mittatilaustyötä. Robotin ansioista tekonivelleikkauksen erityistä tarkkuuta vaativat vaiheet tehdään juuri sillä tavalla kuin tälle nimenomaiselle potilaalle pitää tehdä. Tekonivelkirurgian leikkausrobotti vähentää mahdollisuuden inhimillisiin mittavirheisiin käytännössä olemattomiin, kertoo ortopedian ylilääkäri Mikko Honkanen.
Robotin ansiosta välineitä tai tekoniveliä ei pääse laittamaan väärään kulmaan. Kudosta ja luuta lähtee leikkauksessa juuri oikea määrä ja nivel tulee oikeaan asentoon kerralla.
– Leikkaushoitajan työ helpottuu hieman, mutta samalla pääsee oppimaan uusia kiinnostavia asioita, kertoo leikkaushoitaja Nina Maaranen.
Uusi teknologia muuttaa koko sairaalan toimintaketjua. Kirurgien ja hoitajien lisäksi robottikäden käyttö vaikuttaa muun muassa välinehuollon ja kuvantamisen työhön. Uutena henkilönä leikkauksiin osallistuu robotin tehneen yhtiön robottispesialisti.
Laatu ja potilasturvallisuus paranevat
Tekonivelleikkausten laadun tärkein mittari on uusintaleikkausten vähäinen määrä. Ilman robottiakin Mikkelin keskussairaalasta tekonivelten uusintaleikkauksiin on päätynyt erittäin harva potilas.
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa uusintaleikkausten määrää. Seurannoissa Mikkelin keskussairaala on ollut leikkausten laadun kärjessä tai aivan kärkipäässä jo vuosien ajan, muistuttaa johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski.
Honkasen mukaan Mikkelin keskussairaala tähtää vähäisestä uusintaleikkausten määrästä sairaalaksi, jossa tekonivelten uusintaleikkauksia ei tarvitse tehdä lainkaan.
– Infektiot ja uusintaleikkaukset on melkoinen riesa sille potilaalle, joiden kohdalle niitä sattuu. Pyrimme parantamaan leikkausten laatua entisestäänkin ja menemään potilasturvallisuus edellä. Uusintaleikkaukset ovat myös kalliita, joten tässä säästyy myös julkista rahaa, Honkanen sanoo.
Essote sijoittaa tekonivelrobotin vuokriin noin 270 000 euroa vuodessa. Summalla katetaan teknologian lisäksi leikkauksiin osallistuvan robottispesialistin työ. Robotin on arvioitu kattavan kustannuksensa 5-10 vuodessa.
Huipputeknologia antaa Essotelle aiempaa paremmat mahdollisuudet osallistumiseen esimerkiksi muiden alueiden leikkausjonojen purkuun tai kausiasukkaiden ottamisen leikkauksiin, jolloin kuntayhtymä tai tulevaisuudessa hyvinvointialue voi saada tuloja.
– Potilaiden kannattaa tulla meille, koska leikkauksen onnistuminen aiempaakin varmempaa. Kannattaa kysyä omalta lääkäriltä leikkausmahdollisuutta Mikkelissä, kehottaa Honkanen.
Uusimman teknologian avulla on helpompi houkutella osaavia nuoria kirurgeja.
– Tämä on myös imagokysymys, sillä kirurgeista ja potilaista on käynnissä kova kilpailu, sanoo sairaalapalvelujen johtaja Heikki Laine.
Mikkelin keskussairaala tähtää keskittämisasetuksen edellyttämään 600 tekonivelleikkaukseen vuodessa. Ennen koronaa tavoite oli jo pitkällä, noin 540 leikkauksessa, mutta määrä on laskenut epidemian johdosta noin sadalla.
– Ihmiset eivät näköjään hakeudu hoitoon yhtä paljon kuin ennen koronaa. Leikkaukseen pääsee meillä nyt nopeasti, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi joutua odottamaan jopa vuoden, Honkanen vinkkaa.
Vuokrattu kirurgien apuväline on Stryker-yhtiön tuote ja merkkinimeltään Mako.
Miksi robotti tuli tekonivelleikkauksiin?
- Tekonivelkirurgian tulevaisuus on robottiavusteisissa leikkauksissa.
- Mikkelin keskussairaala haluaa olla kärkijoukoissa, koska Etelä-Savon iäkkäälle väestölle tekonivelten uusiminen on tärkeää.
- Nykyistäkin tarkemman leikkaustyön ansiosta potilaiden kuntoutuminen nopeutuu, sairaalassa vietetty aika lyhenee, tukitoimien tarve vähenee ja potilaat tarvitsevat vähemmän lääkitystä. Sen mahdollistaa leikkausten parempi suunnittelu ennakolta.
- Uusintaleikkausten määrä vähenee.
- Lyhyemmistä sairaslomista hyötyvät paitsi potilaat myös heidän työnantajansa.
- Jatkossa voidaan tehdä enemmän myös polven puolitekonivelleikkauksia (nivelen vaihtoja ilman lumpiota). Työikäisissä näiden leikkausten tarve on kasvanut.
- Kehityksen kärjessä kulkeminen parantaa Mikkelin keskussairaalan hyvää imagoa entisestäänkin. Vetovoima tulevien potilaiden ja työntekijöiden piirissä kasvaa.
Leikkausrobotilla ei korvata kirurgia vaan sillä pyritään tekemään erityistä tarkkuutta vaativat leikkauksen kohdat.
Lisätietoja
Mikko Honkanen
Ortopedian ylilääkäri
mikko.honkanen@essote.fi
