Kotihoidossa työskennellään jatkuvien muutostilanteiden ja hälyn keskellä. Perustyön rinnalla läsnä ovat tunnekuorma ja vastuu toisten ihmisten terveydestä. Aivojen kuormittumista voi kuitenkin keventää monin keinoin.
Kansallisen tavoitteen mukaan iäkkäille halutaan tarjota mahdollisuus asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan kotiin tuotavien palvelujen tuella. Kotihoidon asiakkaina on yhä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia asiakkaita. (1) Kotihoitoon kohdistuvat odotukset ja paineet ovat lisääntyneet. Alan veto- ja pitovoimaa on parannettava, jotta se houkuttelee työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa.
Suomessa kotihoidon työelämää kehitetään parhaillaan useissa hankkeissa, joista yksi toteutuu Etelä-Savossa Essoten ja Pieksämäen kaupungin kotihoidossa. Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä –hanke paneutuu kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin useista näkökulmista. Työ on aivotyötä, ja yksi tarkasteltava teema onkin kognitiivinen ergonomia. (2)
Hoitotyön arki koostuu useista päällekkäisistä prosesseista. On pysyttävä aikataulussa, muistettava sirpaleisia asioita ja ratkottava ongelmia. On luettava, ymmärrettävä ja kirjoitettava. On keskityttävä puhehälyn, keskeytysten ja ristiriitaistenkin ohjeiden seassa. Kotihoidon työskentelyolosuhteet voivat olla vaativia ja omaan turvallisuuteen kohdistua uhkaa.
Aivot – ja työntekijä – kyllä selviytyvät tiukoista tilanteista, mutta eivät loputtomiin. Joskus ihminen luulee vielä pärjäävänsä, vaikka aivot lähettävät jo varoitussignaaleja. Niitä ovat esimerkiksi unohtelu, unettomuus, ärtyisyys, seksuaalinen haluttomuus sekä kiputilat. (3)
Kognitiivinen ergonomia tukee jaksamista
Kun puhutaan aivotyöstä, ollaan lähellä käsitettä kognitiivinen toimintakyky. Sillä tarkoitetaan ihmisen tiedollisia ja kielellisiä sekä oppimiseen ja muistiin liittyviä kykyjä. (4) Kognitiivinen toimintakyky on herkkä ja yksilöllinen. Siihen vaikuttavat ihmisen ikä, persoona, tarpeet, tunteet ja motiivit sekä suhtautuminen vastoinkäymisiin. Lisäksi elämäntavoilla, kuten ruokatottumuksilla, liikunnalla ja alkoholin käytöllä, on iso merkitys. (5)
Hyvä kognitiivinen ergonomia toteutuu niin, että työ sopeutuu ihmisen tiedollisiin kykyihin eikä päinvastoin. Siis että työ, työtavat, työvälineet ja työympäristö sovitetaan ihmiseen sekä hänen tiedonkäsittelykykyihinsä ja -rajoituksiinsa. Kognitiivisen ergonomian tavoitteena on sujuvoittaa työtä, alentaa kuormittumista sekä pienentää mahdollisuutta työuupumukseen ja sairauspoissaoloihin. (6)
Hoitotyöntekijän psyykkinen tasapaino ja työhyvinvointi ovat riippuvaisia siitä, että myös vapaa-ajan ja työn tasapaino on kunnossa. Työnantaja voi tukea tätä joustavalla työaika- ja lomasuunnittelulla, työnkierrolla sekä lyhennetyllä työajalla. Myös huolellinen perehdytys, osaamisen vahvistaminen ja koulutus tukevat järeästi kognitiivista ergonomiaa. Vertaisoppiminen lisää oppimista tehokkaasti, joten työnantaja voi tukea tätä mentorijärjestelmällä. Työn selkeä organisointi ja johdonmukaisuus niin hoitotyössä kuin tietojärjestelmien käytössäkin vähentävät kognitiivista kuormittumista. Merkityksellistä on myös, että työntekijä tulee kuulluksi ja että yhteistyö sekä kommunikaatio esimiesten kanssa toimii.
Essoten kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkemyksiä työnantajan keinoista tukea työntekijöiden psyykkistä työhyvinvointia ja kognitiivista ergonomiaa kartoitettiin opinnäytetyössä, joka tehtiin Vetovoimainen kotihoito -hankkeen toimeksiannosta. Kahden terveydenhoitajaopiskelijan toteuttamassa opinnäytetyössä havaittiin, että erityisesti johtamisella on suuri merkitys ja työnantajalla useita keinoja tukea kognitiivista ergonomiaa ja työhyvinvointia. Siinä painottuvat erityisesti tiedonkäsittelyn vaatimukset ja kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttava työympäristö ja -olosuhteet. (7)
Suunnitelmallinen ja riittävästi resursoitu perehdytys, koulutus ja jatkuva osaamisen vahvistaminen nousivat vahvimmin kognitiivista ergonomiaa tukeviksi keinoiksi. Nämä ovat tärkeitä niin uusille, kuin jo työssä oleville työntekijöille. On huomioitava, että työelämä digitalisoituu myös kotihoidossa ja lisää työhön uudenlaisia vaatimuksia. Kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää ennakoimalla uusien tietojärjestelmien käyttöönotto huolellisella suunnittelulla, koulutuksella ja takaamalla työrauha. Perehdytys ja sen ennakoivuus koetaan erityisen tärkeäksi silloin, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. (7)
Työn selkeä organisointi ja työrauhan takaaminen nousivat myös merkittäviksi teemoiksi. Näihin voidaan vaikuttaa parhaiten ottamalla henkilöstö mukaan niin organisoinnin kuin tilaratkaisujenkin suunnitteluun. Kuulluksi tuleminen on merkittävä tekijä työssä jaksamiseen. (7)
Kymmenen vinkkiä arjen kognitiiviseen ergonomiaan (1) (4-5):
1. Työrauhan turvaaminen: varataan soittoajat eri yhteistyötahoille (palvelutalot, sairaalat ym.) ja resursoidaan työntekijä vastaamaan puheluihin.
2. Tiimin sairaanhoitajalle ajanvarauskirja konsultointikeskeytysten vähentämiseksi
3. Työntekijän oman tilan ja työrauhan kunnioittaminen:
-Kun työntekijä tekee keskittymistä vaativaa työtä, hän laittaa esille sovitun huomiomerkin tai pukee ylleen huomioliivin. Se kertoo, että ei saa häiritä.
-Mitkä asiat aiheuttavat keskeytyksiä? Onko olemassa asioita, joissa pitää soittaa perään ja varmistella? Kenelle asia kuuluu? Nämä asiat voi sopia etukäteen.
-Missä paikoissa ja tilanteissa erityistä keskittymistä vaativat asiat voi hoitaa? Millä yhteisillä ja sovituilla toimintatavoilla voi parantaa työrauhaa?
-Esimiehen vastuu työntekijän työrauhan toteutumisesta
-Anna muille työrauha. Monet toimintatavat perustuvat toisen työn kunnioittamisen
4. Mistä syntyy hukkatyötä Mikä pilkkoo työtä? Mitä työvaiheista voidaan vähentää tai tiivistää? Mikä vie paljon aikaa?
5. Jaa omat hyvät käytännöt muistin tueksi! Värikoodi muistilapuissa? Tietyt laput tietyssä taskussa? Tietty järjestys asioiden tekemiselle?
6. Lippusten ja lappusten hallinta. Sovitaan paikat, mihin huomiota vaativat asiat merkitään.
7. Noudatetaanko sovittuja pelisääntöjä? Tuleeko siitä kuormaa, että jokainen tekee omalla tavalla ja sopeutuu toisten tapaan?
8. Noudatetaanko sovittuja standardiohjeita?
9. Mistä asioista syntyy muistikuormaa?
10. Pidä yllä positiivista henkeä
Artikkeli on alun perin julkaistu Pro terveys -lehden numerossa2/2021.
Teksti
Sari Saukkonen
Ft, tki-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Mari Virta
Kehittäjä, fysioterapeutti. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -hanke/Essote.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote hallinnoi Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä -nimistä hanketta. Sen tavoitteena on kehittää uusia monimuotoisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat työurien jatkumisen vaativassa kotihoidon työssä. Keskeisin tavoite on lisätä kotihoidon veto- ja pitovoimaa sekä lisätä kiinnostusta hakeutua alalle sekä työelämän laadun ja työn tuottavuuden parantuminen. Hankkeen osatoteuttajat ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak sekä Etelä-Savon Koulutus Oy.
Lähteet
1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2020. Kotihoito. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito
2 Essote, 2020. Vetovoimainen kotihoito – tehdään hyvä arki yhdessä. WWW-sivu. https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/
3 Muistiliitto, 2017. Hyvä työ aivoille. https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille
4 Työterveyslaitos, Aivotyö. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/
5 Työterveyslaitos, Kognitiivinen ergonomia. https://www.ttl.fi/tyontekija/aivot-tyossa/aivojen-hyvinvointi/
6 Kalakoski, Virpi ym, Työterveyslaitos, 2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136179/Kognitiivisen_ergonomian_parantaminen_hoitotyossa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
7 Keurulainen, Pirjo, Saarinen, Hanna. 2020. Työnantajan tuki kotihoidon työntekijän psyykkisen työhyvinvoinnin ja kognitiivisen ergonomian edistämiseksi. Opinnäytetyö. Xamk. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/356249/Keurulainen_Pirjo%20ja%20Saarinen_Hanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
