Välinehuoltaja Päivi Montonen ja Emma Hujala skannaavat huoltoon tulevia välineitä.

Ilman välinehuoltoa sairaala pysähtyisi

Keskussairaalan uumenissa sijaitsee yksi sairaalan ja koko Essoten toiminnan kannalta tärkeimpiä yksiköitä, välinehuolto.

Välinehuolto vastaanottaa, puhdistaa ja huoltaa potilaan hoidossa ja tutkimuksissa käytettäviä hoitotarvikkeita. Se on välillisesti osa potilastyötä ja tärkeää tartuntojen leviämistä ehkäisevää työtä, joka toteutetaan suunnitelmallisen prosessin avulla.

– Ilman toimivaa välinehuoltoa sairaalaan toiminta pysähtyisi muutamassa päivässä. Kun Essote alkoi rokottaa henkilökuntaansa, pyysin, että välinehuoltajat olisivat etujoukoissa. Jos välinehuollossa tulisi altistuminen, koko huolto menisi kiinni ja siitä kärsisi koko Essoten toiminta, tiivistää välinehuoltopäällikkö Vesa Mäkeläinen yksikkönsä merkityksen.

Pesukoneet jylläävät

Kierrän uututtaan hohtavissa tiloissa tutustumassa toimintaan Mäkeläisen ja välinehuoltajien Suvi Tolvasen ja Anna-Leena Savolaisen kanssa.

Erilaiset pesu- ja desinfektiokoneet jylläävät rivissä ja jokainen esine on tarkasti omalla paikallaan, tulossa pesuun tai menossa takaisin asiakkaalle desinfioituna tai steriloituna, tarkastettuna ja pakattuna. Välinehuoltajat seuraavat leikkausten kulkua monitorilta ja pystyvät suunnittelemaan omaa toimintaansa ennakolta paremmin, kun tietävät milloin välineitä tulee leikkausosastolta välinehuoltoon.

Kello ilmoittaa leikkaussalista saapuvasta lähetyksestä. Tiloissa on näytöt, joista näkyy kulloinkin menossa olevat leikkaukset. Sen mukaan voidaan suunnitella tulevat työt ja konevaraukset.

– Välineet saapuvat huoltoon suoraan hissillä leikkaussalista, jossa ne nostetaan kuljetukseen leikkauspöydältä liinoineen kaikkineen, Mäkeläinen kertoo.

Tällä kertaa lähetyksen mukana on viesti viallisesta tai likaisesta instrumentista.

Essi Torniainen ottaa pesukoneesta välineitä ja laittaa eteenpäin lajitteluun.

Sirutetut instrumentit skannataan

Huoltoprosessia hallinnoidaan sähköisellä tuotannonohjausjärjestelmällä. Noin 90 prosenttia Essoten instrumenteista on ohjausjärjestelmässä.

– Ne on sirutettu tai niissä on viivakoodi. Tämän avulla ne pystytään jäljittämään, Mäkeläinen sanoo.

Prosessia ohjaa 120 erilaista lakia, säädöstä ja asetusta, sekä SF- ja EU-standardit. Yksiköiden hankkiessa välineistöä onkin tärkeää selvittää niiden käytön kannalta myös huollettavuus välinehuoltoprosessissa.

Tuotteiden läpimenoaika on noin 24 tuntia eli välineet löytävät tiensä takaisin käyttäjille noin vuorokaudessa.

– Joskus tulee kiireellisiä instrumentteja. Minimissään läpimeno ottaa kolme tuntia, kertoo Mäkeläinen.

Logistiikkapalvelut hoitavat kuljetuksen yksiköiden ja välinehuollon välillä.

Kun lähetys saapuu välinehuoltoon alkaa järjestelmällinen työ. Jokainen instrumentti vastaanotetaan ja sirutetut instrumentit skannataan ennen lajittelua pesupisteisiin.

Välinehuoltajat Anna-Leena Savolainen, Suvi Tolvanen ja välinehuoltopäällikkö Vesa Mäkeläinen iloitsevat uusista toimitiloista.

Sen jälkeen on pesu, vaikeimmin irtilähtevä lika kuten kuivunut veri, kudos ja luumurska puhdistetaan ensin käsin vedellä tai ultraäänellä. Välineet asetetaan huolellisesti pesutelineisiin, jotka työnnetään desinfektiopesukoneisiin. Pesun lämpötilaa ja kestoa vahtii automaattinen järjestelmä.

– Kaikilla välineillä on omat huolto-ohjeensa, jotka löytyvät välineiden tiedoista.  Emme edes vastaanota tänne instrumentteja, joille valmistaja ei ole määrittänyt huolto-ohjeita, Mäkeläinen kertoo.

Pesu- ja desinfektion jälkeen, välineet otetaan koneesta ns. puhtaalle puolella.  Välineet kuivataan ja lähetetään eteenpäin tarkastukseen ja pakattavaksi. Jos tässä kohtaa instrumenteissa tulee esiin vikoja, ne lähetetään korjattaviksi. Ja mikäli instrumentti on likainen, se palautuu takaisin pesuun.

– Kun instrumentteja esimerkiksi öljytään pidentää huolto instrumenttien käyttöikää ja tuo säästöjä tätä kautta, Mäkeläinen lisää.

Riikka Heinonen kuivaa pesukoneesta tulleita välineitä.

Oma vesilaitos steriloi pesuveden

Hän raottaa ovea, jonka takana on välinehuollon oma vesilaitos. Tiloissa valmistuu laitteen avulla puhdasta steriiliä vettä tuhat litraa tunnissa.

– Vesi on tarkoitettu instrumenttien pesuun ja höyryn tuottamiseen. Se edesauttaa myös niiden kunnossa säilymistä, Mäkeläinen toteaa.

Huollon jälkeen välineet pakataan steriileihin pusseihin.

– Instrumentteja ei pakata pusseihin miten päin vain, vaan pakatessa välineitä on tärkeää miettiä myös käyttäjän aseptinen otettavuus, välinehuoltaja Anna-Leena Savolainen huomauttaa.

Pakatut instrumentit asetellaan määrätyllä tavalla autoklaavitelineisiin. Höyrysteriloinnissa välineet steriloidaan paineen ja kuuman höyryn avulla.

Valmis pakkaus odottaa höyryautoklaaviin pääsyä.

Viimeisessä vaiheessa autoklaavista tulevat steriloidut tuotteet tarkistetaan vielä silmämääräisesti ennen eteenpäin lähetystä takaisin asiakkaalle.

– Koneiden ohjelmat vievät oman aikansa ja jos jossain vaiheessa ohjelma ei saavuta esimerkiksi määrättyä lämpötilaa tai painetta, joudutaan koko kierros aloittamaan alusta, Savolainen kertoo.

Miljoonia työvaiheita

Toiminnan suuruudesta Essoten alueella saa käsityksen luvuista. Mikkelin keskussairaalan välinehuollon kautta toimitettiin asiakkaille viime vuonna 330 000 erilaista tuotetta. Kullakin tarvikkeella on useampi  työvaihe ja toisissa välineissä on useampi osa, mikä pitää purkaa ja taas kasata käyttöä varten.

– Tämä tekee noin 1,2 miljoonaa erilaista osaa. Työvaiheissa määrä on nelinkertainen, se tekee noin 4,7 miljoonaa työvaihetta, Mäkeläinen kertoo.

Kasvua edellisvuodesta noin 15 prosenttia.

– Yksi tuote voi olla yksi instrumentti tai setti missä on 40 erilaista osaa, lisää välinehuoltaja Suvi Tolvanen.

Uudet tilat valmistuivat äskettäin

Mikkelin uudet välinehuollon tilat valmistuivat vaiheittain 2019-2020. Tilat kasvoivat 950 neliöön aiemman noin 500 sijaan. Myös asiakasmäärä nousi lähelle sataa Essoten myötä, joten tilalle ja uusille koneille oli tarve.

– Rakennusaika oli haastavaa, kun työtä jouduttiin tekemään jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Välillä katossa saattoi olla reikä, kun aamulla tultiin töihin. Jouduimme tekemään uusia tuotantosuunnitelmia lennosta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin yhteistyössä rakentajien kanssa, mutta raskas aika laittoi työntekijät koville, Mäkeläinen summaa.

Kun uusia välinehuoltotiloja suunniteltiin, työryhmä kiersi katsomassa välinehuoltoja muiden suurten sairaaloiden uusissa välinehuolloissa kuten Tampereella ja Jorvissa. Työryhmässä oli mukana muun muassa välinehuoltajia.

–  Yhteistyö on avainasemassa eri välinehuoltojen kesken Suomessa. Tietoa vaihdetaan avoimesti, Mäkeläinen kertoo.

– Jos tulee ongelma esimerkiksi jonkun tuotteen korvaamisesta uudella, voidaan kysyä, miten muualla on tehty. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, välinehuoltaja Suvi Tolvanen jatkaa.

Marja-Riitta Hasanen pakkaa välineitä takaisin setteihin. Tietokoneruudulla näkyvät ohjeet, mitä kuhunkin settiin kuuluu.

Uusia välinehuoltajia tarvitaan

Mikkelin keskussairaalan välinehuollossa työskentelee 27 välinehuoltajaa, välinehuoltopäällikkö ja sairaanhoitaja.

Mäkeläinen on itse valmistunut 40 vuotta sitten sairaanhoitajaksi, ollut leikkaussalissa anestesia- ja tehohoitajana sekä suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon.

– Automatisoituminen ei korvaa eikä vähennä henkilökunnan määrää ja tarvetta, vaan tehostaa työtä ja työergonomiaa. Voimme keskittyä oleelliseen eli potilasturvallisuuden parantamiseen, toteaa Mäkeläinen.

Jotain kertoo työn mielekkyydestä se, että työurat ovat pitkiä, Mikkelissä monilla jo yli 40 vuotta.

– Työ on monipuolista, ei ole kahta samanlaista päivää. Vaikka työ on itsenäistä, silti sitä tehdään tiimissä samoissa tiloissa, ja tunnetaan työyhteisö hyvin. Työpisteet vaihtelevat, ja työntekijän mielipiteillä on merkitystä, myös työpisteitä valitessa, Tolvanen kertoo.

Tulevina vuosina Mikkelissä eläköityy 6-8 välinehuoltajaa. Mikkelissä on koulutettu välinehuoltajia viimeksi 2010 ja nyt lähimmät paikat ovat Kuopiossa, Lahdessa ja Jyväskylässä.

Moni alalle tulija on ammatinvaihtaja.  Välinehuoltaja Anna-Leena Savolainen aloitti Kuopiossa koulussa 2018. Aiemmalta ammatiltaan hän on merkonomi.

–  Alalla on monentaustaisia ihmisiä, mutta on oltava tarkka ja huolellinen. Asiakasturvallisuus on ykkösenä, infektioiden torjunta, ja työetiikka, Savolainen tiivistää.

– Voi sanoa, että taistellaan näkymätöntä vihollista vastaan, Tolvanen lisää.

Mikkelin keskussairaalassa tehtävien operaatioiden repertuaari on laaja ja siksi myös erilaisten välineiden määrä on suuri välinehuollossa.

Välinehuoltaja voi myöskin olla ainut henkilö, joka osaa purkaa ja kasata jonkun instrumentin talossa. Laitteet on liian kalliita hajotettaviksi.  Vastuu on suuri.

– Voisi sanoa, että alalla toivotaan lisää koulutuksen käyneitä päteviä hakijoita.  Taustat alalle tulijoilla voivat olla tosiaan hyvinkin erilaisia, hoitajista konetekniikan insinööreihin, Mäkeläinen kertoo kierroksen lopuksi.

Teksti ja kuvat: Minna Heikkinen

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *