Essoten ryhmäelintapaohjaus testasi luontokuvausta luovana menetelmänä. Kuva: Teemu Ripatti

Essote panosti kulttuurihyvinvoinnin osaamiseen

Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa on edistetty taiteen, kulttuurin ja luontolähtöisen toiminnan osaamista osana sosiaali- ja terveyspalveluita lähes kahden vuoden ajan.

Lähtökohtana hankkeen toteuttamisessa oli ajatus siitä, että taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisiin menetelmiin pitää saada omakohtainen kosketus, jotta voi ymmärtää niiden laajat käyttö- ja soveltamismahdollisuudet. Siksi hanke käynnisteltiin keväällä 2019 järjestämällä tiedonkeruu- ja tarpeiden kartoitustilaisuuksia Essoten eri yksiköissä toiminnallisesti.

– Vanhus- ja vammaispalveluissa, perhe- ja sosiaalipalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa testattiin erilaisia taidelähtöisiä työtapoja ja kerättiin samalla tietoa koulutusten lähtökohdaksi. Kaikkiaan tilaisuuksissa tavoitettiin lähes 300 henkilöä, Essoten henkilökuntaa, asiakkaita ja potilaita, hankekoordinaattori Jatta Juhola iloitsee.

Osaamista pyrittiin lisäämään tuottamalla erilaisia koulutuksia ja hyödyntämällä monialaista yhteiskehittämistä. Tavoitteena oli, että mahdollisimman laajasti Essoten jäsenkunnissa ja eri vastuualueille saataisiin pilottiryhmiä, koulutuksia ja kokeiluja.

– Hankkeen aloittaessa helmikuussa 2019 ei tietysti vielä ollut aavistustakaan koronasta tai siitä haasteesta, jonka se tekemiselle tulee asettamaan seuraavana vuonna myös hankkeen näkökulmasta, sanoo Juhola.

Yhteiskehittämisen työpajoissa haettiin uusia toimintamalleja taiteen ja kulttuurin merkitysten vahvistamiseksi. Kuva: Tuulevi Aschan

Puolentoista vuoden ajan kuukausittain kokoontuneisiin yhteiskehittämisen työpajoihin ilmoittautui yli kuusikymmentä osallistujaa, joista 18 oli Essoten työntekijöitä eri palvelualueilta. Erilaisia tarvelähtöisiä työpajoja päästiin toteuttamaan yhteensä 74 henkilötyöpäivää, suunnitellun 20 koulutuspäivän sijaan tosin 14 kappaletta. Asumispalveluihin suunnitellut ja koronan johdosta peruuntuneet koulutukset korvattiin tuottamalla asumispalveluyksiköihin Virikepakkeja, jotka pitävät sisällään helposti käyttöön otettavia taidelähtöisiä menetelmiä mielen virkistykseksi, muisteluun, kohtaamisen työkaluksi ja keskusteluihin. Pakkeja toimitettiin Puumalaan, Pertunmaalle, Hirvensalmelle, Mäntyharjulle, Kangasniemelle ja Mikkelissä Anttolaan, jaksohoitoon ja palvelutaloihin.

– Tarvekartoituksissa kävi ilmi, että erityisesti vanhus- ja vammaispalveluissa erilaisia toiminnallisia ja taidelähtöisiä menetelmiä osataan ja ymmärretään hyödyntää paikoin paljonkin. Silti oli tarvetta menetelmille, jotka arjessa olisi helposti otettavissa käyttöön. Mutta esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa voimavaralähtöisten luovien menetelmien käyttöä voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmänkin, Juhola pohtii.

Taide ja kulttuuri halutaan pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden toimintaa, sillä hyvinvointi ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät nähdään entistä laaja-alaisemmin. Tutkitustikin taide, kulttuuri ja luontoelämykset ovat tärkeä hyvinvoinnin lähde. Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. Yksilön kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on tärkeää myös silloin, kun omaehtoinen harrastaminen tai tekeminen on haasteellista, esimerkiksi sairauden myötä tai toimintakyvyn heiketessä. Sosionomiopiskelijoiden kanssa yhteistyönä kartoitettiin taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan edellytyksiä ja esteitä hankkeen aikana kahteen otteeseen.

– Opiskelijat jalkautuivat Essoten yksiköihin toimimaan, havainnoimaan ja haastattelemaan niin henkilökuntaa kuin asiakkaitakin. Tästä yhteistyöstä on tullut todella kiitollista palautetta erityisesti opiskelijoilta. Minua ilahdutti kerta toisensa jälkeen se, miten avoimin mielin ja lämpimästi vanhus- ja vammaispalveluissa suhtauduttiin yhteistyöhön ihan joka tasolla, Juhola kiittää.

Myös elintapaohjauksen kanssa tehtiin yhteistyötä. Valokuvaaja Paula Myöhäsen vetämille työpajoille suunnitellaan jatkoa pysyvänä käytäntönä. Elintapamuutoksen tukena voidaan hyödyntää itsetuntemuksen lisäämistä ja tunnetyöskentelyä edistäviä menetelmiä, jotta muutoksen jarruna vaikuttavia ajatus- tai tunnemalleja saadaan näkyväksi ja käsittelyyn. Essotelaiset kondiksessa – hankkeen ryhmäelintapaohjausta koordinoiva Perttu Noponen on samaa mieltä.

Luovuus on voimavara jokaisessa ihmisessä. Kuva: Tuulevi Aschan

– Luovat menetelmät tukevat mielestäni erittäin hyvin elintapaohjauksen asioita. Ne ovat monelle täysin poikkeavaa ja vaihtelevaa tekemistä normaaliin arkeen ja työpäivään ja ehdottomasti tällaiselle on tilausta osana elintapaohjausta. Näen luovat menetelmät keinona palautua työpäivän rasituksista ja saada ajatukset uuteen järjestykseen stressaavien päivien jälkeen. Ehdottomasti hyvä valinta verraten esim. siihen, että rojahtaisi sohvan pohjalle useaksi tunniksi rankan päivän päätteeksi tai katsoisi tietokoneelta näyttöä vastaavan ajan. Luontovalokuvaus motivoi myös liikkumaan. Siinä tulee kuin itsestään liikuntaa hienoja kuvauskohteita etsittäessä, mikä tukee samalla liikunnallisen elämäntavan omaksumista, Noponen summaa.

Tavoitteena hankkeessa oli lisätä taide- ja kulttuurityön ja luontolähtöisen toiminnan menetelmien hallintaa ja lisätä tietoisuutta taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan hyvinvointivaikutuksista. Hankkeessa edistettiin myös taiteilijoiden, järjestöjen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valmiuksia tehdä yhteistyötä ja kehittää toimintatapoja yhdessä. Yhteiskehittämisen työpajoissa on syntynyt toistakymmentä kokeilua, jotka kuvataan toimintamalleina. Essoten osuus päättyy vuoden 2020 loppuun, mutta hanke jatkuu vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka hanketta hallinnoivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toimesta uusien toimintamallien kuvaamisella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.