Psykologi Aija Sairanen iloitsee huomionosoituksesta ja siitä, että oppilashuollon psykologin työtä nostetaan palkitsemisella esille.

Vuoden eteläsavolainen psykologi on Essoten Aija Sairanen

Etelä-Savon psykologiyhdistys ry. päätti valita vuoden 2020 eteläsavolaiseksi psykologiksi tänä vuonna yhden psykologin sijasta kolme oppilas- ja opiskelijahuollon psykologia. Vuoden eteläsavolainen psykologi tittelin saivat 3.10.2020 Aija Sairanen Mikkelistä, Teija Paananen Savonlinnasta ja Niina Hohti Pieksämäeltä.

Aijan työhuoneen seinällä komeilee nyt ansaittu kunniakirja.

Yhdistys halusi valinnalla nostaa vaativan, monipuolisen ja hyvin itsenäistä työotetta edellyttävän oppilas- ja opiskeluhuollon psykologin työn esiin ja lisätä sen arvostusta. Oppilas- ja opiskeluhuollon tärkeys on etenkin näin korona-aikana korostunut.

– Olen työskennellyt sosiaalityöntekijänä ennen kuin aloitin psykologin työn. Jo silloin tein yhteistyötä koulujen kanssa mm. oppilashuoltoryhmissä ja se työ tuntui järkevältä ja mielenkiintoiselta. Kun olin siirtymässä psykologiksi vuonna 2001, asuinpaikkakunnallani Pieksämäellä avautui ensimmäinen koulupsykologin tehtävä, johon hain ja pääsin. Muutin Pieksämäeltä Mikkeliin v. 2003 ja jatkoin koulupsykologina peruskouluissa. Nyt olen kolmatta vuotta töissä toisen asteen oppilaitoksissa Mikkelissä. Työskentelen Mikkelin lukion opiskelijoiden ja Etelä-Savon ammattiopiston useiden alojen perustutkinto-opiskelijoiden parissa. Vastuullani on myös Otavan opiston lähiopiskelijat.

Olen saanut olla kehittämässä työtä ja suuntaamassa sen painopisteitä eri paikkakunnilla. Tämä on ollut yksi tekijä viihtymiselle tällä sovellusalalla.

Opiskeluhuollon psykologin työn historia on vielä lyhyt

Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluksessa työskentelevät psykologien lisäksi kuraattorit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat ja lääkärit, jotka ovat lähimmät yhteistyökumppanit. Työtä tehdään monesti yhdessä.

Psykologin työ 2. asteella on vähemmän tuttua kuin terveydenhoitajan, lääkärin tai kuraattorin työ ja kokemusta siitä on kaikkiaan vain noin kuuden vuoden ajalta. Psykologin asiantuntemusta toivotaan ja kysytään, mutta itseään ja työtään saa myös tehdä tutuksi. Huomaan, että psykologiselle tiedolle olisi paljon käyttöä erilaisissa asioissa ja yhteyksissä. Havainto haastaa ajattelemaan sitä, miten rajaisi työtä ja mikä työssä olisi oleellista ydintyötä.

Opiskeluhuollossa psykologi on opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin tukena, jos opiskelija kokee esim. ahdistusta tai mielialaan tai jännittämiseen liittyviä pulmia. Psykologi voi myös tukea erilaisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, esim. oppimiseen, keskittymiseen ja motivaatioon liittyen.

Suurimmat haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa

Parasta työssäni on se, että työtä voi tehdä arjen tavallisissa ympäristöissä oppilaitoksissa ja toki myös kohtaamani opiskelijat ovat parasta, kertoo Aija Sairanen.

Työn itsenäisyyden näen sekä mahdollisuutena että haasteena. Mahdollisuuksia on myös yhteisöllisessä hyvinvointityössä, jota voi tehdä esim. jonkun ryhmän, luokan tai koko oppilaitosyhteisön kanssa.

– Palkkaisin lisää psykologeja kouluihin ja oppilaitoksiin, jos se olisi mahdollista! Kannustan psykologeja hakeutumaan töihin kouluihin ja oppilaitoksiin. Työ on haasteellista, mutta samalla erittäin monipuolista, toteaa Sairanen. Oppimiseen ja opiskeluun liittyvien tilanteiden ja tekijöiden selvittäminen, tutkiminen ja tukeminen on mitä parhainta mielenterveystyötä.

Lisätietoja

Aija Sairanen
psykologi
040 359 8178
aija.sairanen [at] essote.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.