Lassi Karppi puki kesätyökokemukset sairaskertomukseksi

Fysiatrian amanuenssi Lassi Karppi kirjoitti kesätyöstään sairaskertomuksen tyylillä.

Tulosyy

Kuopion yliopistollisesta sairaalasta jatkokoulutuksen ja työkyvyn arvioon Mikkelin keskussairaalaan fysiatrian polille.

Esitiedot

24-vuotias perusterve mies. Asuu yksin Kuopiossa. Vapaa-ajalla harrastaa liikuntaa, rullalautailua ja opiskelua. Pitkä jalkapalloharrastus päättynyt 05/2016. Aloittanut opintonsa Itä-Suomen yliopistossa lääketieteen koulutusohjelmassa 09/2018. Siirtyy nyt 08/2020 klinikkaan.

Ei lääkkeitä käytössä tällä hetkellä.

Taustalla muutamia urheiluvammoja: ranteen murtuma, jalkaterän sekä selän rasitusmurtumat. Suvussa myös ainakin yksi lääkäri – tämä voidaan nähdä altistavana tekijänä nykytilanteeseen.

Nykysairaus: Amanuenssuuri alkanut Mikkelin keskussairaalassa fysiatrialla 06/2020. Jakson alkaessa kliinisesti hyvin kokematon, mutta teorian osalta kertonut vahvuuksiaan olevan anatomia, farmakologia sekä ”hyvä valmistautuminen”. Ensimmäiset viikot lähinnä seurannut muiden lääkärien toimintaa ja opiskelut ahkerasti anamneesin sekä statuksen tekemistä – tässä vieläkin huomaa kehittämisen varaa.  Spurling, Adson ja Lasegue muodostuneet perustyökaluiksi aivan ensiviikoista lähtien. Ensimmäiset potilaat ottanut vastaan fysiatri Riikka Juhakosken valvonnassa ja lopulta myös itsenäisesti 06/2020 alkupuolella. Ensimmäisen potilaan vastaanottaminen jännittänyt suunnattomasti (hänen hoitoaan myös seurannut tarkemmin fysioterapeutti Veli Huopalaisen vastaanotoilla). Ensimmäisellä vastaanotolla muun muassa unohtanut palpoida potilaan ADP/ATP pulssit. Kuitenkin pikkuhiljaa jakson aikana itseluottamus noussut ja muistaa jopa nykyään pyytää potilasta kyykistymään vastaanotolla alaraajoja tutkittaessa.

Suurimpina oppeina jakson ajalla muodostunut kolme asiaa: potilaan kohtaaminen, TULES tuntemus sekä muiden lääkärien toiminnan seuraaminen. Potilaita on saanut kohdata useita (arviolta noin 300), joista myös tutkinut/haastatellut useita kymmeniä yksin tai yhdessä amanuenssi Piia Gärdströmin, fysiatri Riikka Juhakosken, fysiatri Mikko Saksan, eval Annika Vanjoen tai eval Jyri Kidinin kanssa. Myös edellä mainitun fysioterapeutti Veli Huopalaisen kanssa päässyt tekemään yhteistyötä ja muodostamaan käsitystä fysioterapian tärkeydestä potilaiden hoidossa. Potilaista mielenkiintoisimmat sijoittaa ehkä KUN-polille, missä saanut myös nähdä sairauden sekä työkyvyn vaikutukset elämänlaatuun. Positiivisimpia kohdattuja potilaita ovat ne, jotka ovat sujut vaivojensa kanssa ja pystyvät niistä huolimatta rakentamaan toimivaa arkea. Jännityksen kertoo kohtaamisista potilaiden kanssa hieman hälventyneen, mutta erityisesti ensimmäisen lapsipotilaan ja vanhemman kohtaaminen 07/2020 loppupuolella yksin vastaanotolla nosti jännityksen uudestaan pintaan – tästä ehkä kaipaa vielä jatkossa lisäkokemusta.

TULES (tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet) ovat nousseet aivan eri tavalla esille nyt kesän 2020 aikana. Selkä- ja niska-hartiaseutu voivat oirehtia aivan eri tavoilla potilaasta toiseen, kuitenkin alkanut tunnistaa jakson aikana myös tiettyjä oireita ja yhdistämään näitä jatkohoidon kannalta oleellisella tavalla. Anamneesin ja statuksen osalta oppimista ovat helpottaneet jakson alussa saadut ohjeet sekä näistä muokatut tutkimuslaput, jotka kulkevat aina vasemmassa taskussa mukana. Kuvantamisen osalta MRI osoittautunut oleelliseksi jatkoselvittelyiden kannalta, tämän harkinnan osalta parhaimmat opit jääneet mieleen eval Jyri Kidinin vastaanotolla listaamista neljästä kohdasta: epäspesifiset löydökset, maligniteettiepäily, leikkausindikaatio ja potilaan kiintymys kyseessä olevaan tutkimukseen. Lisäksi monet fibromyalgia sekä CRPS potilaat ovat tuoneet oman ulottuvuuden kesän jaksolle. Tapaukset ovat hyvin hankalia, mutta myös hyviä lopputuloksia on myös nähnyt. Tärkeimmäksi näissä kokee potilaan kohtaamisen moniammatillisesti ja psykiatrisen puolen mukana kantamisen – ”koettu kipu on todellista”.

Muiden lääkärien seuraaminen (yleensä) perjantaisin on antanut mahdollisuuden nähdä laajemmin sairaalan toimintaa ja erikoisaloja. Tutuiksi ovat tulleet niin reumataudit, neurotieteet, anestesia (kivunhoidon näkökulmasta), lastentaudit, ortopedia, patologia (obduktioiden näkökulmasta) sekä ehkä vielä naistentaudit/YLE. Erityisesti mieleen on jäänyt nuoren ortopedin vimma vetää potilaita läpi vastaanotolta, obduktiopreparaattorin tapa opettaa kärsivällisesti anatomiaa ja tautien kulkua sekä vanhan ja kokeneen reumatologin tapa ottaa vastaanotto haltuun varmoin ottein. Näistä kokemuksista on alkanut rakentua pohja omalle lääkäri-identiteetille, joka kantaa varmasti aina uran loppuun saakka.

Nykytila

Asiallinen ja orientoitunut. Vasen polvi hieman mediaalisesti kipeä – tällä ei mitään tekemistä amanuenssuurin kanssa. Tulevaisuuden kokee valoisana ja on toiveikas jatkon kannalta.

Suunnitelma

Kesäkuussa alkanut amanuenssuuri loppuu nyt heinäkuun viimeisellä viikolla. Tämän jatkoksi on jo suunniteltu ensi vuodelle sisätauteihin painottuvat amanuenssuurit Hyvinkäällä, he vastaavat jatkohoidosta. Mietitään vielä ensi opiskeluvuoden aikana mitä muita amanuenssitarpeita mahdollisesti on.

Tulevaisuuden suunnitelmat vaikuttavat erikoistumista tukevalta. Ovet ovat auki vielä kaikille aloille, eikä fysiatriakaan ole poissuljettua. Kesän aikana mielenkiinto ei ole ainakaan yhtään alaa kohtaan vielä hiipunut, koska kaikki kohdatut kollegat ovat ottaneet aina ilolla ja opettavaisella otteella vastaan. Pyritään jatkossa myös muistamaan oma aika amanuenssina ja kohtamaan nuoremman kollegat samalla tavalla kuin nyt 06-07/2020.

Jatkohoito kuvautuu allekirjoittaneen mielestä konservatiivisena. Lääkärinä varmasti tulee jatkossakin viihtymään ja se tuntuu tällä hetkellä omalta alalta.

Diagnoosi M79.6
Raajakipu

Z02.9
Määrittämätön hallinnollisesta syystä tehty tarkastus

Jakelu/kiitokset

Fysiatri Riikka Juhakoski – kiitos, että annoit nuorelle lääkärinalulle mahdollisuuden
Amanuenssi Piia Gärdström – kiitos avusta ja seurasta. Nuorempi kollega olisi ollut muuten ihan hukassa.
Fysiatri Mikko Saksa – kiitos opetuksesta ja fudisseurasta. Rauhallisuutta omaan tekemiseen löytyi.
Eval Jyri Kidin – kiitos opettavaisista vastaanotoista ja aina yhtä laadukkaista vastauksista kysymyksiin
Eval Annika Vanjoki – kiitos, kun ”annoit” tutkia potilaita. Loistava esimerkki potilaiden kohtaamisesta.
Fysioterapeutti Veli Huopalainen – kiitos höpötyksestä ja opetuksesta!

Allekirjoitus

Lassi Karppi
Lääketieteen opiskelija
Mikkelin keskussairaala, Fysiatrian poliklinikka
22.7.2020 klo 12:40