Synnytykset ja lapset on hoidettu 3.9. alkaen Perhetalossa, kun viimeiset neljä osastoa muuttivat sinne.
Perhetalon kolmanteen kerrokseen niistä muodostuu uusien toimintamallien myötä tiivistä yhteistyötä tekevät Synnytysyksikkö ja Lasten ja vastasyntyneiden osasto.
– Olemme jo pitempään luoneet edistyksellistä perhekeskeistä ja moniammatillista hoidon mallia. Perhetalon uusissa tiloissa voimme vahvistaa ”Yhdessä perheiden parhaaksi” -malliamme merkittävästi, iloitsee lastentautien ylilääkäri Lotta Mäkelä.
Saman katon alle Perhetaloon on tuotu monet perheiden perus- ja erityispalvelut: äitiys- ja lastenneuvolat, lastentautien ja lastenneurologian vastaanotot, lasten erityisen tuen palvelut, lastensuojelun alkuarviointi ja avohuolto, perheoikeudelliset palvelut, lapsiperheiden perhetyö, lastenosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, synnytysosasto sekä synnytyssalit.
Perhetalosta myös jalkaudutaan koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.
Kolme synnytyssalia ja 16 Perhehuonetta
Kolmannessa kerroksessa sijaitsevien Synnytysyksikön ja Lasten ja vastasyntyneiden osaston joustavassa yhteiskäytössä on kaikkiaan 16 perhehuonetta. Perhehuoneissa hoidetaan vastasyntyneiden lisäksi kaikki alle 16-vuotiaat osastohoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret perheineen.
– Toivomme kaikenikäisten lasten vanhempien olevan täällä mukana ympäri vuorokauden. Lasten vanhemmat ovat meille todella tärkeitä, koska he tuntevat lapsen parhaiten. Lapsi voi hyvin, jos vanhemmat voivat hyvin, Mäkelä tiivistää.
Osastolla työskentelee muun muassa sairaanhoitajia, kätilöitä, lastenlääkäreitä, kirurgeja ja erityistyöntekijöitä.
– Lapsen ja perheen asiat hoidetaan näissä huoneissa, ammattilaiset liikkuvat, kertoo apulaisylilääkäri Nicole Weisshoff.
Huoneista löytyvät televisio, mikro, jääkaappi, vessa ja suihku. Lainattavista tableteista ja tv:stä voi suoratoistopalveluiden kautta katsella elokuvia. Myös leluja ja kirjoja on tarjolla viihdykkeeksi.
– Synnyttäjät viettävät osastolla yleensä muutaman päivän, kertoo sairaanhoitaja ja muuttokoordinaattori Elisa Albrecht.
Muut hoitoajat vaihtelevat uuden yksikön tiloissa vuorokaudesta pariin kuukauteen.
– Jos meillä on esimerkiksi sektiolla eli ns. keisarileikkauksella syntynyt erityistä hoitoa tai tarkkailua vaativa vastasyntynyt, hänet ja äiti hoidetaan samassa huoneessa alusta asti. Äidin ja lapsen välille muodostuu heti parempi vuorovaikutus, kertoo uusien huoneiden eduista kätilö ja muuttokoordinaattori Emmi Kuitunen.
Kolmesta synnytyssalista kahteen tulee amme ja lisäksi yksikössä on erikseen ammehuone. Noin viisi prosenttia synnytyksistä tapahtuu vedessä ja 20 prosenttia synnyttäjistä käyttää ammeita kivunlievitykseen.
– Uudet ammeet takaavat entistä useammalle mahdollisuuden vesisynnytykseen, Kuitunen arvioi.
Uusia pehmeitä kivunlievityskeinoja tarjoavat veden lisäksi muun muassa ilmajoogaliinat ja puolapuut.
– Hätäsektioreitti synnytyssaleista leikkaussaliin on maan lyhin. Jos synnytyksessä ilmenee ongelmia, niin lapsi saadaan maailmaan Kuuman sairaalan uudessa leikkaussalissa nopeasti. Tämä helpottaa työtämme ja takaa entistä paremman potilasturvallisuuden, Kuitunen sanoo.
Normaalisti synnyttäjät saapuvat Synnytysyksikköön suoraan yhdyssiltoja pitkin Sairaalaparkista tai Porrassalmenkadun pääsisäänkäynnistä. Tällä hetkellä katu on kaukolämpöremontin takia suljettu ainakin viikolle 35 saakka ja monet ohjautuvat Perhetaloon keskussairaalan aulan kautta, vaikka lyhempi reitti olisi tulla Porrassalmenkadun kautta.
Öisin synnyttämään pääsee päivystyksen kautta.
Lapsipotilaat tulevat osastolle pääasiassa Päivystyksen kautta. Yhteys lastenpäivystykseen on rakennettu tiiviiksi: siellä työskentelevä hoitohenkilökunta kuuluu Lasten ja vastasyntyneiden yksikön alaisuuteen.
Lasten päiväsairaalaan siirtyy osa seurantaa vaativista lapsipotilaista
Perhetalon ensimmäiseen kerrokseen on muodostettu kokonaan uusi yksikkö, Lasten päiväsairaala, josta tulee osa sinne jo elokuun alussa muuttanutta Lastentautien vastaanottoa. Lasten päiväsairaalassa annetaan muun muassa lääkeinfuusiota, sytostaattihoitoja, veritiputuksia ja allergia- ja altistushoitoja.
– Aiemmin nämä usein hyvin monenlaisiakin hoitoja saavat lapset hoidettiin lastentautien osastolla, koska muuta tilaa ei ollut. Nyt he saavat oman yksikön, joka on auki arkipäivisin, Mäkelä kertoo.
Myöskin lastenneurologiset tutkimusjaksot toteutetaan jatkossa vastaanottoalueella osastojaksojen sijaan. Erilaisten päiväpotilaiden seuranta, moniammatillinen arvio ja diagnosointi toteutuvat yksikön sisäisten järjestelyiden turvin siten, että lasta on vastassa hänelle tuttu henkilökunta.
Uuden järjestelyn ansioista vuodeosastopaikkoja tarvitaan vähemmän ja tilat ovat tiiviimmät kuin aiemmissa osastoissa. Tämä tuo säästöjä kuntayhtymä Essotelle.
”Olemme valmistautuneet hyvin”
Muuttoja on valmisteltu perusteellisesti. Perhetalon muuttoja valmisteli kaikkiaan viisi muuttokoordinaattoria.
Toimintamallien muutos vaati vielä pidemmän valmistelun, johon kaikki ammattiryhmät osallistuivat.
– Valmistauduimme hyvin. Meillä on ennen muuttoa laaja perehdytys kaikille ammattilaisillemme, he tutustuvat uusiin tiloihin ja niissä toimimiseen. Nyt on helppo muuttaa, Kuitunen ja Albrecht kiittelevät.
Lisätietoja
Lotta Mäkelä
Lastentautien ylilääkäri
Essote
lotta.makela [at] essote.fi
050 351 0292
Elisa Albrecht
Muuttokoordinaattori, sairaanhoitaja
Lasten ja vastasyntyneiden osasto, Essote
elisa.albrecht [at] essote.fi
040 359 8518
Emmi Kuitunen
Muuttokoordinaattori, kätilö
Synnytysyksikkö, Essote
emmi.kuitunen [at] essote.fi
040 359 8664
