ESLin kehittämispäällikkö Teemu Ripatti toimi VESOTE-hankeen projektipäällikkönä (2017-2018) ja elintapaohjaaja Maija Laukniemi vastaa Essoten elintapaohjauksesta.

Essoten oma elintapaohjaus alkoi railakkaasti

Asiakaskäyntejä on kertynyt ensimmäisen puolen vuoden aikana 400. Essoten elintapaohjaus alkoi Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) -hankkeena ja vakiinnutettiin kuntayhtymän omaksi toiminnaksi.

Maija Laukniemi innostaa elintapamuutoksiin.

Etelä-Savon Liikunnan kehittämispäällikkö Teemu Ripatti kertoo, ettei elintapapohjauksen markkinointia ole tarvinnut tehdä enää alkuvuoden jälkeen. Ohjaajat ovat juuri ja juuri ehtineet antaa opastusta kaikille elintapaohjaukseen Essoten eri yksiköistä lähetyille.

– Ravitsemukseen ja painonhallintaan sekä liikkumisen määrän ja tehoon liittyvät asiat korostuvat. Ruokailurytmi ja kasvisten vähäinen käyttö ovat monella asiakkaalla pielessä. Myös uniongelmat, liian vähäinen tai heikkolaatuinen uni vaivaavat elintapaohjauksen asiakkaita, Ripatti kuvaa asiakkaiden ongelmia.

Essoten päätoiminen elintapaohjaaja Maija Laukniemi kertoo, että ison osan asiakkaista elintapaohjaukseen lähettävät lääkärit ja sairaanhoitajat. Osa asiakkaista hakeutuu itse ottamaan yhteyttä elintapaohjaajaan: he ovat kuulleet elintapaohjauksesta kaverilta, töistä, lukeneet lehdestä tai kuulleet radiosta. Maija Laukniemi on erittäin tyytyväinen siihen, kuinka hyvin yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa on lähtenyt sujumaan.  Kehitettävää toiminnassa toki on vielä paljon, esimerkiksi sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön vasta myöhemmin.

– Ilahduttavaa on se, että myös pariskuntia on ohjautunut ja miehet ovat alkaneet löytää elintapaohjaukseen, Laukniemi paljastaa.

”Haastavia elämäntilanteita”

Tyypillinen ohjauksen asiakas on kuitenkin vielä yli 50-vuotias ylipainoinen nainen, jonka diabetesriski on kohonnut.

–  Asiakkailla on haastavia elämäntilanteita. Tarjottava henkilökohtainen tuki ja ohjaus edistymisessä koetaan erittäin tärkeäksi. Etenemme pienin askelin.  ’Mitä minunko pitäisi alkaa tässä vielä hikoilemaan ja hengästymään’, totesi eräskin asiakas kun puhuimme liikunnan merkityksestä ja sen tehosta osana elintapaohjausta, kertoo Ripatti.

Elintapaohjaukseen soveltumattomia asiakkaita ei ole sinne ohjautunut vielä lainkaan. Ketään ei ole Ripatin mukaan tarvinnut käännyttää pois.

Yhteistyö muun muassa Mikkelin kaupungin liikuntatoimen kanssa on ollut erinomaista. Kaupunki on voinut tarjota esimerkiksi maksuttoman käyntioikeuden uimahalliin kuuden kuukauden ajan.

– Valtakunnan tasolla Essoten elintapaohjaus kestää hienosti vertailun. Meillä on moni asia jo valmiina verrattuna moneen muuhun alueeseen. Esimerkiksi kirjaamisessa toimimme esimerkkinä muille, sillä läheskään kaikki alueet eivät kirjaa asiakkaita.

Ainoan lievän miinuksen Ripatti löytää koulutettujen elintapaohjaajien vähäisestä käytöstä. Elintapaohjauksenkoulutuksen käyneet essotelaiset eivät ole juurikaan päässeet hyödyntämään osaamistaan omassa työssään.

– Nykyinen työ ei mahdollista elintapaohjausta. Tämä pitää ratkaista, Ripatti sanoo.

Jatkossa ohjaus keskittyy kakkostyypin diabetekseen

Elintapaohjauksen seuraava vaihe keskittyy kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn. Liikkeelle aiotaan laittaa tutkimus yhdessä Xamkin Active Life Labin kanssa.

– Vaikuttavuudessa Essoten elintapaohjaus pääsee eteenpäin, kun tutkimus lähtee liikkeelle vuoden 2020 alusta, Ripatti arvioi.

Lue lisää Essoten elintapaohjauksesta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *