Findiabkids - Lasten diabeteksen hoidon laadunparantamisprojektiin 2017 -2018 osallistuneet, osastonylilääkäri Päivi Nykänen, sairaanhoitajat Satu Bergmann, Maarit Luukkonen ja Minna Laitinen sekä diabeteshoitaja Terttu Särkkä, psykologi Marjo Kauranen ja vastaava sosiaalityöntekijä Anu Ritsilä. Kuvasta puuttuu erikoistuva lääkäri Henna Niemi.

Laatua lasten ja nuorten diabeteksen hoitoon

Mikkelin keskussairaalan Lastenvastaanoton moniammatillinen tiimi osallistui Findiabkids - Lasten diabeteksen hoidon laadunparantamisprojektiin 2017 -2018. Projektin tuloksena lasten diabeteksen hoitotasapaino on Essotessa parantunut ja moniammatillinen yhteistyö vahvistunut. Olemme löytäneet uusia toimivia työkaluja sekä terveydenhuollon ja sosiaalityön toimivaa yhteistyötä diabeteksen hoidon tukemiseen.

– Mikkelissä otimme pienen varaslähdön hoidon kehittämisessä ennen varsinaista Findiabkids -koulutusta. Tutun Jorvin lastenklinikan lääkärin kanssa keskusteltuani pidimme ”ovenvälipalaverin” diabeteshoitaja Terttu Särkän kanssa ja sovimme yhdessä parempaan hoitotasapainoon auttavia hoitotapoja ja tavoitteita: Verensokeri tavoite ennen ruokaa 4-7 mmol/l, ruuan jälkeen < 10 mmol/l, ruokainsuliini otetaan aina ennen ruokaa ja pumpussa käytetään aina insuliiniannoslaskuria. Nämä toimintatavat sovittiin kaikkien diabeetikkoja hoitavien kanssa, myös osastolla, ja sen myötä hoitotasapainot paranivat selvästi. Aktivoimme myös tiimin toimintaa aloittamalla kuukausittain yhteiset palaverit, joissa sovittiin ja kehitettiin uusia toimintatapoja, kertoo osastonylilääkäri Päivi Nykänen.

Diabetestiimin koulutus

Koulutus alkoi tammikuussa 2017 yhdessä 10 muun klinikan diabetestiimin kanssa. Essotesta koulutukseen osallistui moniammatillisesta tiimistä 2 lääkäriä, 4 sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Koulutukseen sisältyi  kuusi lähikoulutuspäivää Tampereella reilun puolentoista vuoden aikana. Findiabkids-projektin mahdollistivat Diabetesliitto ja Oy Eli Lilly Finland Ab. Ensimmäisellä tapaamisella käsiteltiin hyvää potilaskohtaamista eri näkökulmista ja harjoiteltiin sitä ihan käytännössäkin naapuriklinikan parin kanssa.

Toinen tapaaminen keskittyi tiimityön kehittämiseen käyttäen STAR-mallia. Kolmas ja neljäs kerta toivat uusia välineitä toimintaprosessien kehittämiseen (Juurisyyanalyysi, Miksi-analyysi, Kalanruotokaavio, Muutossuunnitelma). Viidennellä koulutuspäivällä tehtiin jatkuvan kehittämisen suunnitelma ja viimeisellä kerralla jokainen tiimi esitteli posterin, joka tehtiin tästä koulutuksesta. Jokaisella tapaamisella kuultiin myös muiden kokemuksia ja jaoimme kaikki tuotetut materiaalit yhteiseen käyttöön ja niistä parhaat ja sopivimmat valittiin omaan käyttöön.

– Tässä projektissa asetimme erityisesti tavoitteeksi lasten diabeteksen hoitotasapainon paranemisen, minkä helpoin mittari on HbA1c taso. HbA1c keskiarvo onkin laskenut 2015 -2018 välillä lähes 70 mmol/l arvosta alimmillaan 58.2 mmol/l ilman vaikeiden matalien verensokereiden lisääntymistä. Syksyn aikana on tapahtunut uudelleen pientä nousua, mikä on tyypillinen ilmiö kesäloman jälkeen, sanoo Nykänen.

Lasten diabeteksen hoitotasapaino on Essotessa parantunut.

Vuonna 2015 lapsidiabeetikoista vain 18 %:lla hoitotasapaino oli tavoitteessa ja 42 %:lla erittäin huono, kun nyt vastaavat luvut ovat 52 % tavoitteessa ja 15 % huonossa hoitotasapainossa. Muutoksella on valtava merkitys näiden lasten tulevalle terveydelle vähentyneen lisäsairaustaakan kautta. Vuosina 1998 -2007 DEHKO-projektin puitteissa tehdyn taloustutkimuksen perusteella on arvioitu, että hyvässä hoitotasapainossa olevan aikuisen diabeetikon hoito on maksanut vain n. 1/6 siitä, mitä huonossa hoitotasapainossa olevan lisäsairauksien kanssa kamppailevan diabeetikon hoito yhteiskunnalle maksaa.

– On oletettavaa, että nykyisellä hoidolla hintaero todennäköisesti ei ole vähentynyt. Ruotsalaisten ja norjalaisten rekisterianalyysien pohjalta on osoitettu, että murrosiän huonon hoitotasapainon aiheuttama lisäriski lisäsairauksille ei väisty enää aikuisiän hoitotasapainoa korjaamalla. Tällä perusteella voidaan laskea, että näiden lasten hoitokulut tulevaisuudessa ovat lähes puolittuneet parantuneen hoitotasapainon myötä, toteaa Nykänen.

Lasten diabeteksen hoitotasapaino parani ja moniammatillinen yhteistyö vahvistui 

Oy Eli Lilly Finland Ab:n edustaja Ari Toivanen luovutti Päivi Nykäselle kunniakirjan 11.10.2018 pidetyssä tulosten julkaisutilaisuudessa.

– Verensokerin ja hoitotasapainon suhteen meillä on aikaisempaa matalammat tavoitteet ja ne ovat tiedossa kaikilla työntekijöillä ja perheillä lapsen sairastumisesta alkaen. Olemme muokanneet toimintatapojamme entistä enemmän palvelemaan lapsen ja perheen tarpeita heiltä kysellen. Esimerkiksi vuosikontrollin yhteydessä kysymme aktiivisesti mahdollisia perheen kuormittavia tekijöitä tai lapsen ongelmia eri elämän alueilla, jotta osaisimme suunnata apua lisäämään jaksamista diabeteksen hoidossa. Kullanarvoista on ollut psykologi Marjo Kaurasen panostus perheiden ja erityisesti nuorten motivointi ja jaksamisasioihin, sekä vastaava sosiaalityöntekijä Anu Ritsilän vetämä yhteistyö sosiaalityön suuntaan, sanoo Nykänen.

– Olemme opetelleet luopumaan huonoista toimintatavoista. Tiimimme yhteistyö on lisääntynyt. Jos yksi ei jotain asiaa ehdi tehdä, on tilalla toinen. Monialaiset tapaamiset lääkärin, hoitajien, psykologin, sosiaalityöntekijän ja kuntoutusohjaajan kesken tuovat uusia näkökulmia ja sitä kautta uutta oppia ja työnohjauksellista tukea jokaiselle tiimin jäsenelle. Muutosvastarinta on tiimissämme hyvin vähäistä ja olemme sitoutuneet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen myös projektin loppumisen jälkeen, sanoo diabeteshoitaja Terttu Särkkä.

Lasten diabetes Suomessa

Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu väestömäärään suhteutettuna eniten lapsia maailmassa. Ainoa mahdollinen hoito on tällä hetkellä insuliinin puutteen korvaaminen joko monipistos- tai insuliinipumppuhoidolla. Hoito on monimutkaista ja perheille hyvin haastavaa vaihtelevien päivärytmien ja insuliinitarpeen muutosten vuoksi. Hyvin onnistunut hoito palkitsee hyvällä verensokeritasapainolla, jota voidaan parhaiten mitata HbA1c-llä, joka kertoo n. 3 kk ajalta keskimääräisestä verensokeritasosta. Korkea tai hyvin voimakkaasti vaihteleva verensokeri aiheuttaa sairastavuutta elimistössä ja erityisesti verisuonistossa, mikä voi myöhemmällä iällä ilmentyä ns. diabeteksen lisäsairauksina (munuaisten, silmien, hermoston ja suurten valtimoiden ongelmat). Lasten diabeteksen hyvän hoidon tavoitteena onkin hyvä verensokeritasapaino ilman lisäsairauksien kehittymisriskiä tai ongelmia psykososiaalisessa selviytymisessä.

Ruotsissa ja Norjassa on 2000-luvulla perustettu valtakunnalliset diabetesrekisterit, joihin on talletettu tiedot kaikista lapsi- ja sittemmin myös aikuisdiabeetikoista. Ruotsalainen diabeteshoitaja L. Hanberger on analysoinut ruotsalaisten diabeteskeskusten eroja hoitotasapainojen suhteen ja todennut, että hyvän hoitotasapainon keskuksia kuvaavat työntekijöiden selkeät yhtenevät viestit, tiukat hoitotavoitteet, henkilökunnan positiivinen asenne, sitoutuminen ja hyvä tiimityö.

Näiden tietojen pohjalta Ruotsissa on toteutettu laadun kehittämiskoulutus, johon kaikki lasten diabetestiimit ovat osallistuneet. Viimeisellä kerralla mukana olivat myös Jorvin ja Turun kaupungin lasten diabetestiimit Suomesta oppia saamassa. Ruotsissa lasten diabeteksen hoitotasapaino on huimasti parantunut näiden koulutusten myötä ja sen vuoksi vastaava koulutus haluttiin myös Suomeen.

Lisätietoja

Päivi Nykänen
osastonylilääkäri
Lastenendokrinologian vastaanotto
Mikkelin keskussairaala
paivi.nykanen [at] essote.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *