Kuntoutusjärjestelmän asiantuntija, TtT, kuntoutuksen uudistamiskomitean pääsihteeri Sari Miettinen luennoi aiheesta Kuntoutuksen uudistuskomitean suositukset, mikä muuttuu?

Kuntoutus etsi kipupisteitä ja kokosi sirpaleita

Kuntouksen kenttä on pirstalainen. Näin todettiin kuntoutuksen seminaarissa (25.9.) Mikkelissä.

Tilaisuudessa oli 110 osallistujaa, mukana oli paljon kuntoutuksen ammattilaisia; essotelaisia ja yhteistyökumppaneita. Seminaarissa haluttiin korostaa eri näkökulmien kautta kuntoutuksen vaikutusta ja merkitystä ihmisen elämässä.

Ensimmäisenä luennoitsijana oli kuntoutusjärjestelmän asiantuntija ja kuntoutuksen uudistamiskomitean pääsihteeri Sari Miettinen. Hän vei kuulijat matkalle kuntoutuksen pirstaleiseen kenttään. Uudistamiskomitea pyrkii luomaan yleisen toimintamallin, jossa kuntoutumisprosessi olisi kuvattu ja se toimisi kaikkialla Suomessa. Hän kertoi kuntoutuksen järjestämistä koskevista ehdotuksista koskien esim. Kelan roolia tulevaisuudessa, maakuntamallia ja sote-kuviota. Kuntoutuksen uudistuskomitean suosituksia kannattaa ottaa käyttöön arjessa jo nyt.

  • Komitean ehdotusten lähtökohtien ja periaatteiden soveltaminen käytännössä (asiakaslähtöisyys, prosessimaisuus, saumattomuus, lähiympäristön huomioiminen ja siellä toimiminen, hyvät käytännöt)
  • Kuntoutuksen yleisen toimintamallin toteuttaminen (huomioidaan koko prosessi tarpeen tunnistamisesta prosessin seurantaan ja arviointiin sekä sen pohjalta tehtäviin tarvittaviin muutoksiin)
  • Vastuullisen asiakasohjauksen mallin soveltaminen.

Seuraavaksi fysiatrian ylilääkäri Antti Malmivaara pohti miten voidaan optimoida integroidun hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutuksen vaikuttavuuden edistämisen on oltava suunnitelmallista, tavoitteiden on oltava selkeät ja on huomioitava yksilökohtaiset tekijät. Ei riitä, että raportoidaan tietoa siitä, mikä oli leikkaustulos, vaan on myös tärkeää tietää miten potilaat pärjäävät elämässään leikkauksen jälkeen kotona. Luennoitsija korosti seurannan merkitystä lukuisin esimerkein.

 

LT, työterveyden dosentti Helena Miranda luennoi Kivusta huolimatta työssä – onnistuuko, onko järkeä?

Työterveyden dosentti Helena Miranda selvitti kivun ja työssäkäynnin haasteita. Luennoitsija ravisteli meidän kuulijoiden asenteita ja suhtautumista kipuun. Tutkimusten mukaan Suomessa ollaan kipuoireiden vuoksi sairauslomalla monta kertaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Luennoitsijan mukaan varhaisempi työhön paluu on näyttöön perustuvaa hoitoa. Työssä jatkaminen tukee kipupotilaan terveyttä ja nopeuttaa toipumista. Luennoitsija korosti myös kuntoutujan seurannan ja tuen merkitystä.

Työssä jatkaminen kuntouttaa, pitkä työstä poissaolo voi pahentaa tilannetta

Työ on ihmisarvo – ei oteta sitä ihmiseltä pois

Tietoa kivusta ja keinoja tukea työkykyä on paljon – ota ne haltuun!

 

 

Mielenkiintoisen näkökulman kuntoutukseen toi Auli Kanerva Anninpirtin esimies Sastamalasta. Hänen osuutensa käsitteli ikääntyneiden ja muistisairaiden kuntoutusta. Anninpirtti oli aiemmin kunnallinen vanhainkoti kunnes se heitti vanhan toimintafilosofian roskakoriin ja nosti asiakkaat ja heidän tarpeensa ja kykynsä keskiöön. Arki eletään asiakkaiden ehdoilla, hyödynnetään hoitajien osaamista ja erilaisia tapoja tehdä työtä. Anninpirtistä on tehty ohjelma, joka löytyy Yle Areenasta (Murroksessa jakso 3 Anninpirtti).

 

Professori Juha T Hakala haastoi luennossaan Osaatko katsella asioita toisin – sytykettä arkeen, katsomaan asioita uudella tavalla.

Päivän päätteeksi professori, filosofi Juha T Hakala ravisteli osallistujia aiheella Osaatko katsella asioita toisin – sytykettä arkeen. Hän pohti luovuutta, millainen on luovuutta tukeva työyhteisö? Tarvitsemme rohkeutta nähdä toisin! Millaista on työskennellä aina 100 lasissa? Voisimmeko joissakin asioissa pudottaa tavoitetasoa?

Ja omat asenteet: jos voisimme vähentää ennakkoluuloja ja leimaamista, voisimme paremmin myös hyväksyä erilaisia ajattelijoita, veneen keikuttajia ja ”ärsyttäviä kyseenalaistajia”.

Näkyy se työpaikallakin: hyvän idean pahin este on usein ihan lähellä – esimies tai työyhteisö. Luennoitsija kehotti meitä kaivamaan ideariihet naftaliinista; hyvät ajatukset vaativat sosiaalista pörinää, ei yksinäistä happamuutta.

 

 

 

Lisätietoja

Auli Hämäläinen
palvelupäällikkö avokuntoutus
044 351 2440
auli.hamalainen [at] essote.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *