Mikkelin keskussairaalan apteekkari Jouni Asikainen kirjoitti väitöskirjan alueellisesta lääkehuollosta.

Apteekkari Asikainen teki väitöskirjan

Keskittämällä alueellinen lääkehuolto suuriin hankintayksiköihin saavutetaan pitkällä aikavälillä huomattavia julkistaloudellisia säästöjä ja parannetaan samalla merkittävästi potilaiden hyvinvointia. Tähän tulokseen tuli Mikkelin keskussairaalan apteekkari Jouni Asikainen väitöskirjassaan.

Tutkimustuloksia Asikainen kokosi töiden ohessa reilut kymmenen vuotta. Työtä ohjasivat professorit Juhani Laurinkari ja Juha Kinnunen Itä-Suomen ylipistosta

– Keskeisimmät osuudet kirjoitin kotona Mikkelissä. Kaikkein hienointa oli huomata tutkimuksen vaikuttavuus julkisiin lääkemenoihin, Asikainen kertoo.

Asikaisen tutkimuksessa tarkasteltiin meneillään olevia terveyden- ja sosiaalihuollon muutoksia Suomessa.

Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kuntarakenteissa tapahtuvat muutokset ovat vaikuttaneet ja tulevat Asikaisen mukaan vaikuttamaan alueellisen lääkehuollon järjestämiseen. Asikainen selvitti tutkimuksessa lääkehuoltopalvelujen keskittämistä ja verkostoyhteistyötä yritystalouden näkökulmasta.

Jouni Asikainen virallisessa väitöskuvassa.

Paineet toimintojen tehostamiseen terveydenhuollossa kasvavat jatkuvasti. Lääkehuollon uudelleen organisoimisen tarve kasvaa sekä väestön ikärakenteen muutosten että kuntien rahoitusongelmien vuoksi.

Paineita aiheuttavat myös Euroopan unionin asettamat direktiivit, lääkehuollon tehtäväkentän laajeneminen ja monipuolistuminen sekä farmaseuttisen tiedon lisääntyminen. Sairaalafarmasian, kliinisen farmasian, osastofarmasian sekä lääkeinformaation kehittämisvaateet kohdistuvat lääkehuoltoyksiköihin ja ennen kaikkea sairaala-apteekkeihin.

– Eri alueiden sairaala-apteekeissa on lääkkeiden ja lääkehuoltoon liittyvän tiedon asiantuntemus. Jotta lääkehuolto pystyisi tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosta mahdollisimman laajasti, se edellyttäisi tietojärjestelmien jatkuvaa kehittämistä, Asikainen sanoo.

Asikaisen väitöstutkimuksen perusteella lääkehuollon organisointi uudelleen selittää lääkemenojen kasvueroja sekä valtakunnallisesti että väitöstutkimuksessa tarkastelluissa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä. Valtakunnallisesti lääkemenoja lisäävät ikätekijät eli väestön vanheneminen.

Myös diagnostiikan kehittyminen, aktiivihoidon lisääntyminen ja muut lääkkeiden kysyntää vahvistavat tekijät vaikuttavat koko maassa lääkkeiden hintakehitykseen. Lääkevaihto ja vuonna 2009 käyttöön otettu viitehintajärjestelmä, joilla pyrittiin hillitsemään lääkehintoja nousua, koskevat yhtäläisesti koko maata.

Lisäksi suuri osa maan sairaaloiden lääkehankinnoista kilpailutettiin jo vuonna 2009. Tämä näkyy myös Asikaisen väitöstutkimuksessa, jonka perusteella tutkitulla alueella lääkemenot laskivat alemmalle kasvu-uralle. Myös tarjousten teknisessä osaamisessa on edistytty koko maassa.

Automaatio ja hankintojen keskittäminen tuovat säästöjä

Tulevaisuudessa lääkehuollon automaatioratkaisut vaikuttavat merkittävästi sairaalafarmasiaan, muuttavat farmaseuttien ja proviisorien sekä hoitohenkilöstön toimenkuvaa sekä lisäävät terveydenhuollon tuottavuutta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja talouteen vaikutus on vähäinen. Asikaisen mukaan on hyvä pohtia, tarvitaanko kustannussäästöjen aikaansaamiseksi uudenlaista taloudellista ajattelua.

– Tutkimuksen näkökulmasta ongelmana on se, että perusterveydenhuollon lääkekustannukset on saatu tasapainoon, mutta erikoissairaanhoidon lääkekustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Tulisikin pohtia, hyväksytäänkö perinteisen julkisen sektorin toimintaan nykyistä laajemmin myös yksityiset tuottajat sekä olisiko työnjakoa perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon välillä ajateltava uudelleen, Asikainen kysyy.

Erikoissairaanhoidon lääkekustannusten kasvu on seurausta monista tekijöistä, kuten väestön vanhenemisesta ja yhä kalliinpien lääkkeiden tulosta markkinoille erityisesti erikoissairaanhoidon käyttöön.

– Tutkimus osoitti 16 vuoden aikajänteellä sen, että lääkehuollon keskittäminen suurempiin hankintayksiköihin luo taloudellisia säästöjä. Lisäksi nyt ja lähitulevaisuudessa yleistyvä sairaala-apteekkiautomaatio ja kliininen farmasia parantavat lääketurvallisuutta. Tämä kaikki säästää yhteiskunnan varoja ja lisää potilaiden hyvinvointia.

Proviisori Jouni Asikaisen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitöskirja Lääkehuoltopalvelujen toiminnallisena vaihtoehtona kehittämislähtöinen verkostoyhteistyö tarkastetaan 6.4. Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Blom Helsingin yliopistosta sekä kustoksena professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *