Teemu Ripatti ja Tommi Vasankari kertoivat elämäntapaneuvonnan uusista tuulista.

”Pienikin liikunta hyödyttää huonokuntoista”

Vesote-hankkeen päävetäjä Tommi Vasankari kehui Essoten elämäntapaohjausta kuntayhtymän johdon ja valtuuston seminaarissa. – Minun silmissäni te olette yksi parhaista ja joissain asioissa paras, Vasankari suitsutti.

Vasankari on myös lääkäri, lääketieteentohtori ja UKK-instituutin johtaja, jonka tietokoneesta on koko Vesote-hanke alun perin lähtöisin.

– Pyöritän tätä hanketta, ison esikunnan kanssa tosin. Minulla 2016 kesällä upea tilanne, että olin edellisen sosiaali- ja terveysministerin pyytämänä kiertänyt sairaanhoitopiirejä kartoittamassa liikuntaneuvontaa. Todettiin, että aika vähän löytyy, Vasankari kertoo.

Seuraavasta hallitusohjelmasta löytyi juuri sopiva aukko liikunnan, unen ja ravitsemuksen elämäntapaneuvonnalle. Syntyi lukuisten toimijoiden toteuttamana vaikuttavan elämäntapaohjauksen Vesote-hanke, jota Etelä-Savon osuudelta vetää Teemu Ripatti.

”Fyysisen aktiivisuuden jana”

Vasankari toi ennakkotietoja Essoten valtuustolle ja johdolle tulevista uusista liikuntasuosituksista. Laajoihin liikuntatutkimuksiin perustuvaa amerikkalaista suositusta (Physical Activity Guidelines) ollaan parhaillaan uudistamassa dramaattisesti. Se tulee heijastumaan suosituksiin kaikkialla.

Vasankarikaan ei puhu liikunnasta vaan haluaa kiinnittää mieluummin huomion koko fyysisen aktiivisuuden janaan, liikkumiseen.

– Nykyisin alleviivataan rasittavaa reipasta liikuntaa, mutta se jättää huomiotta istumisen, makaamisen ja seisomisen suositukset. Tätä mankeloidaan nyt jenkkisuosituksessa, Vasankari kertoo.

Aikuisväestö viettää nykyisin maaten, istuen tai seisten noin 75 prosenttia valveillaoloajasta. Nuoriso liikkuu keskimäärin hitusen enemmän, mutta he puolestaan makaavat ja istuvat liki yhtä paljon kuin aikuiset.

Korvaa kevyellä liikunnalla paikallaanoloa

Suositukset tulevat muuttumaan, niin että ns. 10 minuutin sääntö poistuu. Aiemmin siis suositeltiin liikkumista kymmenen minuutin pätkissä, jos ei pysty liikkumaan suositusten mukaista rasittavaa liikuntaa.

Nykyiset liikuntasuositukset voit lukea täältä

Nyt on huomattu, että liikunta tuo terveysvastetta, jos kolmenkin minuutin pätkissä liikutaan päivän aika rivakasti riittävä määrä.

– Myös korvaamalla kevyellä liikunnalla paikallaanoloa, voidaan vähentää kuolemariskiä, kuolleisuutta sydänsairauksiin ja kakkostyypin diabetesta. Henkilö joka ei täytä liikuntasuosituksia, hyötyy jo paikallaanolon vähentämisestä, rasittavan liikunnan lisäämisestä tai niiden yhdistelmästä, Vasankari summaa tulevia muutoksia.

Rannekkeet tuovat objektiivista tietoa

Uusien vempainten, muun muassa aktiivisuusrannekkeiden avulla pystytään mittaamaan liikkumista ja unta nykyistä monipuolisemmin. Saadaan tarkasti selville nukutut tunnit, askelmäärät, rasittavan ja reippaan liikunnan kokonaismäärä sekä niiden kesto ja lukumäärä.

Lisäksi saadaan selville paikallaanolon kokonaismäärä, pätkien kesto ja lukumäärä. Kun nämä viedään pilvipalveluista terveydenhuollon järjestelmiin, niin ohjaus ja neuvonta tehostuvat.

– Samaan tapaan kuin nyt mitataan vaikka hemoglobiini, voidaan tuoda mitattua liikkumistietoa terveydenhuollon ammattilaisille. Jos Vasankari on nukkunut vain kolme tuntia ja kävellyt tuhat askelta, häntä voidaan ohjata ja neuvoa. Tällaiseen pitää päästä, Vasankari tähdentää.

Tärkeä huomio on se, että huonokuntoiset hyötyvät pienestäkin liikunnasta enemmän.

– Mitä huonommassa kunnossa ollaan, sitä pienempi liikunta-annos parantaa kuntoa. Suurin hyötyjä on se, joka tekee pienempiä steppejä, Vasankari sanoo.

Sydänpotilaille elämäntavan tarkkailu

Käynnissä on myös laaja Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimus. Tarkoituksena on neljän vuoden välein kartoittaa, mitä kuuluu tutkituille.

– Meillä on hankkeen lopuksi käyttöön tulevat objektiiviset aktiivisuusmittarit, jotka pystyvät ranteesta tuomaan konkreettista tietoa nukkumisesta ja liikkumisesta. KYS:in sydänleikkauspotilaille on esimerkiksi alkamassa elintapainterventio, Vasankari kertoo.

Kun terveydenhuolto saa sydänpotilaalle mittarin kolmeksi kuukaudeksi, niin syntyy täsmällinen kuva siitä, mitä tälle kuuluu. Normaalisti tullaan kontrolliin kolmen kuukauden päästä ja kuullaan potilaan oma arvio, että missä mennään.

Mittarin avulla terveydenhuolto voi saada jatkossa pilven kautta vaikka joka päivä tietoa, että missä mennään ja pystytään tarvittaessa auttamaan ja kannustamaan välittömästi.

– Nämä tuovat liikkumista ja unta lähemmäksi terveydenhuollon arkea. Terveydenhuolto pystyy tarttumaan niihin. Ravitsemus on vähän kinkkisempi, kun siellä ei ole kuumemittaria, joka kertoisi että ravitsemus on ”kolme” tai ”seitsemän”. Ravitsemus edellyttää enemmän henkilökohtaista haastattelua ja puuttumista. Siksi ravitsemuksessa ei ole minun näköpiirissäni tulossa mitään dramaattista muutosta, Vasankari sanoo.

Teksti ja kuvat: Jouni Vauhkonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *