Uutta kätilövastaanottomallia pilotoidaan keväällä

Essotelle on kehitetty kätilövastaanottomalli, joka palvelee erityisesti perheitä, jotka kotiutuvat varhaisesti synnytyksen jälkeen. Kätilövastaanoton mallin on laatinut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -linjalta maaliskuussa valmistuva YAMK-opiskelija, kätilö Sanna Lopperi.

– Tarve uudenlaisen vastaanottotoiminnan kehittämiseen on noussut käytännön työstä synnytysyksikössä ja tulevista uudistuksista. Keväällä 2019 valmistuvassa Perhetalon uusissa tiloissa toimii jatkossa yhdistetty yksikkö, johon kuuluvat synnytysyksikkö, synnytysvuodeosasto, raskaana olevien seurantaosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto ja lastenosasto, kertoo Lopperi.

Uudet tilat eivät kuitenkaan tule riittämään nykyisillä potilasmäärillä, sillä sairaansijat vähentyvät kahdeksalla paikalla uusissa tiloissa. Tätä ongelmaa voidaan kuitenkin hillitä kehittämällä toimintaa esimerkiksi mahdollistamalla perheille lyhyemmät synnytyksen jälkeiset hoitojaksot. Tällä hetkellä keskimääräinen hoitojakso perheillä on 2,9 vuorokautta.

Kun perheet kotiutuvat vastasyntyneen ollessa alle 36 tuntia vanha, lastenlääkäri tekee uusintatarkastuksen sairaalassa vastasyntyneen ollessa 3–5 vuorokautta vanha. Tämän uusintatarkastuksen lisäksi vastasyntynyt voi tarvita muun muassa paino- ja bilirubiinikontrollia. Nämä perheet tarvitsisivat usein myös erityistä tukea ja apua imetyksen kanssa. Essoten alueella ei ole tarjolla tällä hetkellä terveydenhuollon ammattilaisten järjestämää imetystukea tai -apua sitä erityisesti tarvitseville. Kansallisen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä on kuitenkin ohjeistanut sairaanhoitopiirejä luomaan alueelliset hoitopolut nopean avun järjestämiseksi imetysongelmissa oleville perheille.

Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä.

– Kätilövastaanotto, jossa kätilö yhdessä lastenlääkärin kanssa hoitaa uusintatarkastukset, tai kätilö hoitaa itsenäisesti kontrollikävijät ja pitää imetysvastaanottoa, tarjoaa Essoten alueen perheille suositusten mukaista palvelua ja auttaa hillitsemään osaston ylikuormitusta. Tällä palvelulla voidaan saada aikaan mahdollisesti myös säästöjä kunnille, perheiden kotiutuessa sairaalasta nopeammin. Myös imetyksen edistämisellä ja tukemisella saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä kansanterveydellisesti ajatellen, sanoo Lopperi.

Uuden toiminnan suunnittelussa oli apuna benchmarkkaus-vierailut Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Lohjan sairaalan kätilövastaanotoille. Näissä sairaaloissa toiminta on ollut käynnissä vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä.

 

Uutta kätilövastaanoton toimintaa suunniteltiin yksikössämme moniammatillisen tiimin avulla. Saimme luotua pohjan ja yhteiset tavoitteet toiminnan aloittamiselle. Tässä yhteistoiminnallisessa kehittämisessä mukana oli mukana kätilöitä, neuvolan terveydenhoitajia, neuvolan perhetyöntekijä, lastenlääkäri ja osastonhoitaja.

Toimintaa aletaan pilotoimaan Essotessa tulevan kevään aikana.

Lue koko opinnäytetyö tästä

Lisätietoja
Sanna Lopperi
sannapiiu.lopperi [at] gmail.com

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *