Röntgenhoitaja Carmen Lehtinen esitteli Mikkelin keskussairaalan reaaliaikaista annosnopeusmittausta Wienissä.

Mikkelin isotooppilääketiede näkyi kongressissa Wienissä

Röntgenhoitaja Carmen Lehtinen sai kunnian esitellä Mikkelin keskussairaalan reaaliaikaista annosnopeusmittausta kansainvälisessä isotooppilääketieteen kongressissa Wienissä (EANM 17).

Kerran vuodessa isotooppilääketieteen ammattilaiset kokoontuvat vaihtuvaan Euroopan kaupunkiin esittämään tutkimustyötään ja oppimaan uutta. Tänä vuonna oli EANM:n kolmaskymmenes kerta.

– En muista koko työurani ajalta tilannetta, jolloin tämän kongressin lavalle olisi noussut suomalainen hoitaja. Kaikkia kongressiin tarjottuja tutkimuksia ei hyväksytä esitettäväksi – etenkään suullisesti. Meillä hoitajat osallistuvat aktiivisesti myös tieteellisen tutkimustyön tekemiseen. Aihepiiri on aina lähellä jotain käytännön ongelman ratkaisua ja tulokset hyödyntävät potilaitamme sekä henkilökuntaa kuten myös ympäristöä, kertoo keskussairaalan ylifyysikko Jari Heikkinen.

Mutta mitä on isotooppilääketiede ja siihen liittyvä annosnopeusmittaus? Kaikki alkoi Mikkelin keskussairaalassa jo 1970-luvulla.

Kliinisen kemian ylilääkäri, dosentti Simo Salminen käynnisti toiminnan ja hankki taloon ensimmäisen gammakameran. Toinen gammakamera 80-luvulla mahdollisti leikekuvauksen ja seuraava kamera oli jo kahdella ilmaisimella.

Neljä vuotta sitten hankittu kamera on nykyaikainen hybridikamera, jossa on kahden gammailmaisimen lisäksi täysiverinen 16-leikkeen CT-laite (CT = tietokonetomografia) eli niin sanottu SPECT/CT-laite (SPECT = yksifotoniemissiotomografia).

SPECT-laitekin on edelleen gammakamera, mutta leikekuvausominaisuuden myötä terminologia on nykyään tuo. CT:llä saadaan tarkka anatominen kuva, jolloin myös kertymien paikantaminen parantuu.

Kilpirauhassyövän radiojodihoidon jälkeen SPECT/CTllä rekonstruoitu MIP-kuva potilaasta. Harmaana näkyy anatominen CT-kuva ja värilliset osat ovat isotooppikertymiä kuvaten kirurgian jälkeen potilaaseen jäänyttä kilpirauhaskudosta sekä sylkirauhasen fysiologista kertymää.

Isotooppikuvauksessa saa radioaktiivista lääkettä

Isotooppikuvaus kertoo elimistön toiminnasta. Isotooppilääketieteessä potilas saa radioaktiivista lääkettä yleensä verenkiertoon laskimon kautta. Radiolääke kulkeutuu elimistössä kyseiselle lääkkeelle ominaisella tavalla ja esimerkiksi luuston gammakuvauksessa radiolääkeinjektion jälkeen odotetaan 2,5 tuntia aineen kertymistä luustoon.

– Radiolääkettä kertyy enemmän niihin luuston kohtiin, joissa on käynnissä kiihtynyttä luustoaineenvaihduntaa eli esimerkiksi murtumat, tulehdukset ja syövän etäispesäkkeet. Muutokset nähdään paljon aikaisemmin kuin niiden aiheuttamat rakenteelliset muutokset tulevat muilla kuvausmenetelmillä näkyviksi, Heikkinen kertoo.

Isotooppitutkimuksia tehdään Essotessa noin 800 vuosittain.

Isotooppihoito tuhoaa soluja

Isotooppihoidoissa radiolääke kertyy kohdekudokseen ja tuhoaa solukon radioaktiivisen aineen lähettämän säteilyn avulla. Niitä annetaan mm. verisaurauksien hoitoon, luuston kipuhoitona, kilpirauhasen liikatoiminnan sekä kilpirauhassyövän hoitoon.

Hoidossa käytetty radioaktiivinen jodi hakeutuu kilpirauhaseen ja siitä aiheutuvan paikallisen säteilyn avulla pyritään vähentämään kilpirauhaskudoksen määrää. Kilpirauhasen liikatoiminnan hoidoissa käytetyn radiolääkkeen aktiivisuus on alle 800 MBq, mutta kilpirauhassyöpää hoidettaessa voidaan käyttää jopa 5500 MBq aktiivisuuksia.

Essotessa näitä hoitoja annetaan vuosittain noin 50.

Radiojodihoidon saanut potilas säteilee ympäristöönsä jonkin aikaa hoidon antamisen jälkeen. Hoidossa käytettävän jodin isotoopin 131-I hajoamisessa syntyy sekä beeta- että gammasäteilyä. Beetasäteily etenee potilaassa vain pari millimetriä ja tuhoaa tehokkaasti solukkoa, mutta gammasäteily on läpäisevämpää ja aiheuttaa potilaan ympäristöön säteilykuormitusta.

– Ympäristön säteilyturvallisuuden vuoksi potilaan saadessa yli 800 MBq aktiivisuuden, on hänen jäätävä eristykseen, kunnes hänestä ympäristölle aiheutuva säteilyrasitus on riittävän pieni, Heikkinen sanoo.

Annosnopeuden mittaus tärkeää potilaille ja työntekijöille

Mikkelin keskussairaalassa suuren radiojodihoidon saaneen potilaan eristys toteutetaan pääasiassa osaston 34 eristyshuoneessa. Potilas kotiutetaan, kun hänestä metrin päästä mitattu annosnopeus alittaa 40 µSv/h.

Annosnopeusmittari auttaa suojaamaan potilaita ja työntekijöitä.

Usein käytäntönä on, että röntgenhoitaja käy mittaamassa annosnopeuden eristyshuoneessa hoitoa seuraavana päivänä ja antaa potilaalle kotiuttamisluvan, jos annosnopeus on riittävän pieni.Mikäli annosnopeus edelleen ylittää kotiuttamisrajan, täytyy mittaus tehdä myöhemmin uudelleen. Koska röntgenhoitajan on mentävä eristyshuoneeseen suorittaakseen mittauksen, altistuu hän säteilylle.

Röntgenhoitajan säteilyturvallisuuden vuoksi olisi tärkeää minimoida mittauskertojen määrä. Toisaalta eristyshuoneen ympäristössä työskentelevien työntekijöiden säteilykuormituksen vähentämiseksi tulisi potilaan eristysaika pitää mahdollisimman lyhyenä. Potilaan lyhempi sairaalassaoloaika voisi myös vähentää hoidon kustannuksia.

– Kehitimme yhteistyössä laitevalmistajan (Sensire Oy, Joensuu) kanssa etäluettavan reaaliaikaisen annosnopeusmittarin, joka mittaa annosnopeutta 1/min näytteenottotaajuudella ja lähettää mittaustiedot verkkopalveluun eli pilveen. Annosnopeuden kehittymistä voidaan tarkastella millä tahansa verkkoon kytketyllä tietokoneella tai mobiililaitteella, Heikkinen kertoo.

Annosnopeusmittari sijoitetaan eristyshuoneessa metrin päähän radiojodihoidon saaneen potilaan lantioalueen ihosta tämän maatessa sängyllä. Hoidon antamista seuraavana aamuna röntgenhoitaja seuraa tietokoneelta tai mobiililaitteelta annosnopeuden kehittymistä.

Essotea Wienissä edustivat ylifyysikko Jari Heikkinen, röntgenhoitajat Carmen Lehtinen ja Mari Honkanen sekä erikoistuva fyysikko Pia Puhakka.

Röntgenhoitajan ei siis tarvitse mennä eristyshuoneeseen ennen kuin etämittarin mukaan annosnopeus on tippunut alle kotiuttamisrajan.

– Tämä mittaustapa säästää meiltä aikaa ja meitä säteilykuormitukselta. Tulevaisuudessa voimme optimoida radiolääkkeen antoaikaa potilaille siten, että eristysaika on mahdollisimman lyhyt. Näin potilas pääsee kotiin aikaisemmin, mikä myös säästää rahaa, summaa Carmen Lehtinen etämittauksen hyötyjä.

Lehtinen piti kovasti julkisesta esiintymisestä kansainvälisellä foorumilla.

– Se oli mielenkiintoinen kokemus, vaikka aluksi hieman hermostutti. Meille tuli todella hyviä kysymyksiä, Lehtinen kertoo.
Lehtinen on alun perin kotoisin Kataloniasta, mutta ehtinyt työskennellä Mikkelin keskussairaalassa jo 18 vuotta, aluksi Radiologiassa ja nyttemmin Kuvantamisessa, johon isotooppikin nyt kuuluu.

 

Merkintöjen selitykset

MBq: M = miljoona (mega), Bq = becquerel eli radioaktiivisen aineen aktiivisuus (lausutaan bekrel), yksi becquerel tarkoittaa yhden atomiytimen virityksen purkautumista sekunnin aikana. Becquerelien määrä ilmaisee säteilyn voimakkuuden.

µSv/h: µ = miljoonasosa (mikro), Sv = sievert eli Ihmisen saaman säteilyannoksen määrä (lausutaan siivert). Sv/h ilmaisee annosnopeuden eli kuinka suuren säteilyannoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Normaali ympäristön säteilylähteistä aiheutuva annosnopeus on Mikkelin alueella noin 0.13 µSv/h ja esimerkiksi lentokoneessa 10 km korkeudessa noin 5 µSv/h kosmisen säteilyn takia.

Yksi kommentti “Mikkelin isotooppilääketiede näkyi kongressissa Wienissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *