Urologi Liukkonen eläköityy rautaisessa kunnossa

Yksi Mikkelin keskussairaalan vaikuttavimmista hahmoista, kirurgian ylilääkäri, urologi Tapani Liukkonen on jäämässä eläkkeelle. Tutkimusta hän ei kuitenkaan lopeta.

Vuonna 1953 syntynyt Liukkonen lähtee lokakuun lopussa sairaalasta rautaisessa kunnossa. Plakkarissa on 15 Suomenmestaruustason mitalia kirkkovene- ja sisäsoudusta.

Liukkonen on myös ratsastanut kilpaa.

– Soutu on aina ollut minulle helppo laji, Liukkonen naurahtaa.

Liukkonen on myös harrastanut esteratsastusta kilpatasolle. Hän myös hiihtää ja juoksee paljon. Maratonejakin on takana viisi, mutta kaikkein tärkeimpänä hän pitää hyötyliikuntaa.

– Olen ajanut pyörällä töihin Tuskusta, vaikka pakkasta olisi ollut 35 astetta, Liukkonen paljastaa ja suree nuorten huonontuvaa kuntoa.

”Uskon, että pärjäämme”

Liukkonen otti julkisuudessa tiukasti kantaa Mikkelin keskussairaalan puolesta, kun keskittämisasetuksen esityöt olivat vuosi sitten esillä. Vaikka tilanne on edelleen jossain määrin huolestuttava, Liukkonen luottaa sairaalan tulevaisuuteen.

– Olen toistaiseksi optimistinen. Uskon, että Mikkelin keskussairaala pärjää. Mutta edellyttää että saamme osaavaa henkilökuntaa. Se on tärkein voimavara. Se on tärkeämpi kuin seinät. Niiden pitää olla korkealuokkaisia, jotka osallistuvat potilaiden hoitamiseen, Liukkonen painottaa.

Asiakkaat tulee hoitaa laadukkaasti. Siihen auttaa Liukkkosen mukaan järjestys, että kaikessa mennään laatu edellä. Hoito on päätehtävä ja kaikki muu tukee sitä.

– Kaikkien pitää tarkkailla laatua ja vaatia sitä. Jos teemme hyvää työtä, niin potilaita tulee muualtakin. Potilaat on voimavara. Niihin pitää satsata. Ne ovat meidän työnantajia. Tarvitsemme hyviä tekijöitä ja heille hyvät välineet, Liukkonen summaa.

”Urologiassa on hyvät kollegat”

Liukkonen tuli keskussairaalaan apulaislääkäriksi vuonna 1977 erikoistumaan kirurgiksi. Oulun yliopistosta hän siirtyi kotikaupunkiinsa Mikkeliin, eikä tie ole kovin kauaksi Etelä-Savosta koskaan vienyt.

Yleiskirurgian erikoislääkäriksi hän erikoistui 80-luvun alussa Kuopiossa ja Mikkelissä. Vuosikymmenen puolivälissä hän palveli Pieksämäen aluesairaalassa, Varkaudessa ja Savonlinnassa, kunnes työpaikka vakiintui Mikkeliin syyskuun alussa 1986. Kirurgian ylilääkärinä Liukkonen on toiminut vuodesta 2007 lähtien.

Tie yhdeksi maan arvostetuimmista urologeista alkoi liki sattumalta.

– Ensin minusta piti tulla ortopedi. Yritin pitkään päästä Invalidisäätiöön (nykyisin Orton) töihin ja viimein olisin päässytkin, mutta enää halunnut. Sitten minusta piti tulla gastrokirurgi, mutta se ei johtanut mihinkään, Liukkonen kertoo uransa suunnan hakemisesta 90-luvun alkupuolella.

Kuopioon ja Helsinkiin erikoistumaan johtanut reitti alkoi, kun Mikkelin keskussairaalan urologi Kari Jauhiainen tarvitsi apua ja pyysi Liukkosen auttamaan.

– Ajauduin urologiaan. Se oli erittäin onnellinen ajopuuteoria ja hyvä sattuma. Arvostan urologiassa erityisesti hyviä kollegoja ja sitä, että siihen sisältyy sekä lääke- että leikkaushoitoa. Se on hyvä ala, Liukkonen kehuu.

Mikkelin keskussairaalan urologia on noussut Liukkosen aikana maan kärkeen muutamassa asiassa.

– Olemme rakkosyövän tutkimustoiminnassa Suomen tärkeimpiä paikkoja. Meillä on hyvää tähystysurologiaa tekevä porukka, Niilo Hendolin ja Jouni Huttunen. Heille pitää saada kolmas työkaveri minun tilalleni, Liukkonen sanoo.

Väitöskirjan opit pätevät

Tapani Liukkonen lähtee osasto 33:lta kohti leikkaussalia.

Liukkonen sai urologin paperit vuonna 1992. Saman tien hän alkoi tehdä väitöskirjaa rakkosyövästä ja tohtoriksi hän väitteli toukokuussa 2000.

Tiede kehittyy nopeaa tahtia, mutta Liukkonen perehtyi sen verran syvälle rakkosyöpään, että iso osa työstä on muuttunut hoitokäytännöksi.

– Se mikä oli silloin perustutkimuksen asteella, on nyt tullut kliiniseen käyttöön. Osa siitä mikä oli teoriapohjalla, on nyt käytännöissä mukana. Yhtä osaa käytetään edelleen hoitona eli se tuli kliiniseen työhön avuksi, Liukkonen luettelee väitöskirjansa hyötyjä.

Liukkonen paneutuu tutkimukseen intohimolla ja sen näkee työhuoneesta. Hyllyt notkuvat sekalaisessa järjestyksessä tutkimuskirjallisuutta ja artikkeleita kuin yliopiston professorilla. Pinot ulottuvat lattialle saakka.

– Eläkepäivinä aion jatkaa tutkimustyötä Mikkelin keskussairaalassa. Se on minusta mielenkiintoista, Liukkonen lupaa.

Paneutuminen on tuonut tutkimusryhmälle menestystä ja Liukkonen toimi pari vuotta 2001-2003 rakkosyöpäyhdistyksen (Finnbladder) puheenjohtajana.

Parhaillaan Mikkelin urologit tekevät kahta tutkimusta. Toisessa tutkitaan sinivalotekniikan hyödyntämistä kasvainten poistamisessa ja tietyn huuhtelutekniikan hyödyntämistä syövän uusimisriskin vähentämiseksi. Toisessa, aluillaan olevassa tutkimuksessa testataan, voidaanko rakkosyövän hoitoa tehostaa sähkön avulla.

Tutkimusryhmä, johon Liukkonen kuuluu, on tuottanut kaikkiaan 30 tieteellistä julkaisua. Tiedon jakaminen on tuottanut myös arvostusta.

– Urologian alan paras tiedelehti on laittanut meiltä sitaatin ”viisauden sanoihin” (words of wisdom), Liukkonen näyttää lehteä.

Pallastunturi tärkeä paikka

Luonnonsuojelu on ollut Tapani Liukkosen sydäntä lähellä kouluajoista saakka.

Liukkosen työhuoneen ovesta ja seiniltä löytyy runsaasti luontojärjestöjen materiaalia.

– Olen ollut kouluajoista lähtien kova luonnonsuojelija. Kuulun eri luonnonsuojelujärjestöihin ja annan rahaa Greenpeacellekin, Liukkonen sanoo.

Luonnossa liikkuminen onkin hyvin tärkeää Liukkoselle. Hän käy sienessä ja marjassa erityisesti Sysmässä suvun metsätilalla, mutta veri vetää myös Lappiin.

– Käyn vuosittain Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa. Pallastunturi on hyvin tärkeä paikka minulle. Tykkään siitä luonnosta, kun se on säilynyt niin hyvin. Kun se on kansallispuisto, niin siellä ei ole mitään menopaikkaa, Liukkonen kertoo.

Kiireisen ja vaativan työn vastapainoksi liikunta ja luonto ovat varmasti tarpeen. Haastattelu loppuu, kun puheluja alkaa tulla leikkaussalista tiheään tahtiin.

Rauhallisin askelin Liukkonen lähtee osasto 33:lta kohti leikkaussalia.

Teksti: Jouni Vauhkonen

Tapani Liukkosen eläköitymistä juhlistetaan symposiumilla 29.9. klo 8-15 Mikkelin keskussairaalan auditoriossa. Koulutuspäivän aiheena on urologia. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *