Eero Aho ja Aira Kietäväinen johtavat Essoten keskeisiä luottamuselimiä.

Essoten puheenjohtajat: ”Tulevaisuus näyttää valoisalta”

Essoten tulevaisuus näyttää huomattavasti viime vuotta valoisammalta, jolloin keskusteltiin paljon Mikkelin keskussairaalan asemasta. Näin arvioivat Essoten tuore valtuuston puheenjohtaja Eero Aho ja hallituksen puheenjohtajana jatkava Aira Kietäväinen.

Puheenjohtajia ilahduttaa, että valtakunnan tasolla on pantu merkille Essoten omaehtoinen ja aktiivinen kehitystyö. Viimeksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kehui monitoimijapäivystystä.

– Monitoimijapäivystyksen tapa saattaa yhteen fyysisten sairauksien hoito, sosiaali- ja kriisipäivystys, päihdepäivystys ja lastensuojelu toteuttaa erinomaisesti sote-uudistuksen tavoitteita. Tarkoitushan on muodostaa kokonaisuus, jossa avun tarvitsija tulee palvelluksi nykyistä kokonaisvaltaisemmin yhden luukun periaatteella. Jonot vähenevät, kun palvelut ja hoitopolut sijaitsevat lähellä toisiaan, Aho summaa.

Kietäväinen iloitsee, että sama positiivinen kehittämisote on välittynyt maakuntauudistuksen työpajoihin, joissa Essote, Sosteri ja muut yhteistyötahot rakentavat tulevaa Etelä-Savon maakunnan sotea. Kiitettävästi mukaan on saatu myös kolmannen sektorin aktiiveja.

– Omia ideoita ja hyviä käytäntöjä ei pantata, vaan ne jaetaan auliisti kaikkien käyttöön. Tämä maakunta tarvitsee kaikkien yhteistyötahojen osaamista ja työpanosta yhteisen, paremman tulevaisuuden rakentamiseksi, Kietäväinen sanoo.

Myös Aho korostaa yhteistä tahtoa ja työnjakoa erityisesti Savonlinnan kanssa.

– Yksin ei Essote kuitenkaan pärjää. Huolimatta siitä, että leikkaustoiminta ja ympärivuorokautinen päivystys Mikkelissä varmasti säilyvät, tulee yhteistyötä Savonlinnan kanssa ylläpitää ja entisestään parantaa, Aho sanoo.

Haasteita riittää

Puheenjohtajat muistuttavat, että Essote peri omistajakuntiensa ja entisen sairaanhoitopiirin sote-henkilöstön sekä osaamis- että mitoitusresurssit ja hyvät käytännöt, mutta myös valitettavat, vakavat puutteet.

– Näiden puutteiden korjaamiseen on Essoten johto ryhtynyt tarmokkaasti, mutta esimerkiksi tietyistä erikoislääkäreistä on kilpailua ja kysyntää koko valtakunnassa. Samaa rekrytointiongelmaa selvitetään muun muassa sosiaalityöntekijöiden kohdalla, Kietäväinen sanoo.

Omistajakunnat ovat asettaneet Essotelle tavoitteeksi vähentää vuotuisia menoja noin 12 miljoonaa euroa verrattuna ennakoituun kustannuskehitykseen vuoteen 2021 mennessä. Tämä edellytyksenä on noin 0,5 prosentin vuosittainen tuottavuuden parantuminen.

Essoten korjattu talousarvio 2017 on rakentunut omistajakuntien vaatimukselle supistaa menoja jopa perustamissuunnitelmaa nopeammin, ja talouden tasapainottamisohjelma on hyväksytty kuntayhtymän valtuustossa 15.6.2017. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarkennetussa budjetissa pysyminen tuottaa vaikeuksia ja edellyttää lisätoimenpiteitä.

Samaan aikaan Essoten alueen ikääntyneiden määrä kasvaa useimpia muita maakuntia nopeammin ja kuntayhtymän asiakasmäärä on rajussa kasvussa myös muiden syiden takia.

– Elämme tavallaan luonnon- ja markkinavoimien armoilla: vakavien sairauksien, onnettomuuksien, tapaturmien ja inhimillisten elämäntilanteiden kohdalla kaikkea ei voi ennakoida. Kansantalouden ja maailmantalouden tilanne vaikuttaa monella tavalla asiakaskuntaan: työttömyyden ja syrjäytymisen aiheuttamia ongelmia ei voi millään valistuksella kokonaan poistaa, vaan tarvitaan muita resursseja. Resurssien optimaalinen mitoitus on suuri haaste, Kietäväinen pohtii.

Puheenjohtajat painottavat, että haasteet ovat tiedossa, parempaan ollaan jo menossa ja ratkaisuja voidaan uuden organisaation myötä hakea paremmin. Jos uusia ideoita ongelmien ratkaisemiseksi keksitään, he toivovat ottamaan yhteyttä kuntayhtymän johtoon tai poliittisiin toimijoihin.

– Tärkeintä olisi saavuttaa positiivinen ilmapiiri. Te kaikki essotelaiset teette arvokasta työtä, Teillä on oikeutetusti syytä olla ylpeitä itsestänne ja edustamastanne organisaatiosta. Periksi voi antaa, mutta luovuttaa ei saa, Aho kannustaa.

Ylipääsemättömiä ongelmia ei puheenjohtajien mielestä ole, koska Essoten henkilöstö on tunnustetusti osaavaa, ammattitaitoista ja sopeutuu vaihteleviin tilanteisiin hyvin.

Eero Aho: Pelastusalan ammattilainen

Eero Ahon aloitushetki heti puheenjohtajaksi valinnan jälkeen.

Aho on 33-vuotias paljasjalkainen mikkeliläinen pelastusalan ammattilainen. Työura on käsittänyt moninaisia työtehtäviä operatiivisen pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn parissa sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kokemusta on karttunut Etelä-Savon pelastuslaitoksen kaikista operatiivisen tason tehtävistä, sairaankuljettajasta aina nykyisiin palomestarin tehtäviin. Taustalla on tutkintoja Pelastusopistosta Kuopiosta. Viimeksi hän valmistui tekniikan insinööriksi 2015.

– Vastuualueeni pelastuslaitoksella on operatiivinen pelastustoiminnan johtaminen Etelä-Savon alueella, työsuojeluasiamiehen tehtävät sekä viranomaisyhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa. Parhaillaan olen opintovapaalla keskittyäkseni täysipainoisesti Lappeenrannan teknillisisessä yliopistossa juuri alkaneisiin opintoihin, Aho kertoo.

Aho opiskelee sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon diplomininsinööriksi.

Ahon poliittinen ura alkoi Mikkelin nuorisovaltuuston jäsenyydestä vuonna 2000. Mikkelin kaupunginvaltuustoon hän on tullut valituksi vuosina 2008, 2012 ja 2017. Muita poliittisia luottamustoimia ovat olleet muun muassa Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan jäsenyys, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston- ja hallituksen jäsenyys sekä tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajuus.

Töiltä, politiikalta ja opiskelulta jäävän vapaa-ajan Aho käyttää kuntosalilla, hiihtoladuilla sekä puhdetöissä mökillä.

– Vapaa-aikaa on toisinaan varsin rajallisesti, joten ylläpitääkseni kuntoa kuljen työ- ja koulumatkat pääasiassa juosten tai pyöräillen. Liikunta pitää mielen virkeänä, auttaa pysymään terveenä ja mahdollistaa antamaan täyden työpanoksen jokaisena työpäivänä, Aho kertoo.

Perheeseen kuuluvat sairaanhoitaja vaimo Anne ja karkeakarvainen mäyräkoira Hra Eevert. Aho asuu omakotitalossa Mikkelin Lähemäellä.

Aira Kietäväinen: Asiakaspalvelun ammattilainen

Aira Kietäväinen toimii työkseen Verohallinnon asiakaspalvelijana.

Kietäväinen lähti Juvan kunnallispolitiikkaan mukaan vuoden 2000 kuntavaaleissa. Tänä vuonna hän aloitti viidennen valtuustokautensa.

Vuosina 2006-2008 Kietäväinen toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana, 2009-2012 kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja 2013-2017 kunnanhallituksen varapuheenjohtajana. Tällä valtuustokaudella hän on kunnanhallituksen jäsen.

Kietäväisen päivätyö löytyy Verohallinnosta, jossa hän toimii verosihteerinä. Päivät täyttyvät työn ja merkittävien luottamustoimien lisäksi yhteydenpidosta ikääntyneeseen äitiin sekä lasten ja lastenlasten arjen auttamisesta.

– Iloiten ihmettelen lasteni perheiden selviytymistä elämän ruuhkavuosissa. Ihaillen seuraan herkällä korvalla ikääntyneen äitini päivittäisiä askareita, ja tiedostan omien voimavarojeni rajallisuuden työ- ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan haasteiden yhteensovittamisessa. Auttamisen halua ja osallistumisen intoa olisi, mutta valintoja täytyy välillä tehdä, Kietäväinen huokaa.

Vapaa-ajalla Kietäväinen rentoutuu arkielämän paineista yhdessä puoliso Jukan kanssa dekkareilla, elokuvilla ja liikunnalla.

– Koska oma työni Verohallinnossa ja myös luottamustehtävät vaativat paljon työpöydän ääressä istumista sisätiloissa, olen mielelläni vapaa-ajalla ulkona raittiissa ilmassa kävellen, marjastaen, sienestäen ja puutarhatöitä tehden. Näin syksyllä myös metsästysretket houkuttelevat luontoon. Tykkään laittaa hyvää ruokaa riistasta ja kotipuutarhan tuotteista, Kietäväinen kertoo.

Lue Kietäväisen aiempi haastattelu tästä

Lisätietoja

Eero Aho
Valtuuston puheenjohtaja, Essote
eero.aho [at] espl.fi
044 309 5128

Aira Kietäväinen
Essoten hallituksen puheenjohtaja
aira.a.kietavainen [at] gmail.com
050 349 1353

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *