Marja Kuronen tutki Etelä-Savossa muistisairaiden lääkkeidenkäyttöä ja fyysisten rajoitteiden asettamista. Kuva: Jenni Kosonen

Marja Kuronen tutki muistisairaiden lääkkeidenkäyttöä

Psykoosilääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käyttö on yleistä iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden hoidossa. Niitä käytetään runsaasti etenkin laitoshoidossa oleville potilaille, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Marja Kurosen väitöstutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin ympärivuorokautisen laitoshoidon ja säännöllisen kotihoidon potilaiden dementia- ja psyykenlääkkeiden käyttöä ja sekä niiden yhteyttä käytösoireisiin.

Lisäksi tutkittiin fyysisten rajoitteiden käyttöä ja sen yhteyttä käytösoireisiin, psyykenlääkkeiden käyttöön ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ympärivuotokautisen hoidon potilailla. Kurosen mukaan tulokset antavat aihetta huoleen.

– Tutkimukseni osoittaa, että psyykenlääkkeiden tiedetyistä haittavaikutuksista ja hoitosuosituksista huolimatta psykoosilääkkeiden käyttö on edelleen runsasta ja huoli näiden lääkkeiden sekä fyysisten rajoitteiden käytöstä Etelä-Savossa on perusteltu, Kuronen toteaa.

Fyysiset rajoitteet yleisiä laitoshoidossa

Suomessa ei ole lainsäädäntöä fyysisten rajoitteiden käytöstä iäkkäiden hoidossa ja sosiaalipalveluissa. Valviran ohjeistuksen mukaan fyysisten rajoitteiden käytön tulisi tapahtua aina lääkärin valvonnassa, ja käytöstä tulisi tehdä merkintä sairauskertomukseen.

Fyysisiä rajoitteita käytettiin yli puolelle ympärivuorokautisen hoidon potilaista seurantavuorokauden aikana. Näistä yleisin oli ylösnostetut sängynlaidat (48 %), ja lisäksi käytettiin vartalon tai raajan sitomista tai tarjottimella rajoittamista noin joka kymmenennelle. Useampaa rajoitetta käytettiin yleisimmin potilaille, joilla oli yliaktiivisuustyyppisiä käytösoireita.

– Psykoosioireet ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö oli yhteydessä rajoitteiden käyttöön, kun taas hyvä yleinen toimintakyky ja psykoosilääkkeiden käyttö olivat taas negatiivisesti yhteydessä siihen. Rajoitteita käytettiin eniten kaikkein huonokuntoisimmille, Kuronen kertoo.

Hoitoympäristö voi olla merkittävä käytösoireiden syntyyn vaikuttava tekijä. Kurosen mukaan tarvitaankin lisätutkimusta ns. lääkkeettömien hoitokeinojen käytöstä psyykenlääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käytön vähentämiseksi.

– Hoitohenkilökuntaa ja omaisia tulisi kouluttaa yksilöllisten lääkkeettömien hoitokeinojen käyttöön, Kuronen sanoo.

Psykoosilääkkeitä muistisairaille

Kurosen tutkimuksessa mukana olleista muistisairaudesta kärsi 56 prosenttia laitoshoidon ja 31 prosenttia kotihoidon asiakkaista ja heistä dementialääkitys oli 69 prosentilla. Käytösoireita oli puolella potilaista.

Yliaktiivisuusoireet kuten levottomuus ja aggressiivisuus olivat yleisiä laitoksissa, kun taas mielialaoireet korostuivat kotihoidon potilailla. Muistisairaista psykoosilääkkeitä käytti 38 prosenttia laitoksissa asuvista.

Kaikista laitos- ja kotihoidon potilaista muistilääkkeitä käytti 32 prosenttia, psykoosilääkkeitä 28 prosenttia, masennuslääkkeitä 25 prosenttia ja rauhoittavia tai unilääkkeitä 23 prosenttia.

Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon asiakkaista suuri osa kärsii eriasteisesta muistisairaudesta. Se aiheuttaa lähes jokaiselle jossain sairauden vaiheessa käytösoireita.

–  Näitä oireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, masentuneisuus, kiihtyneisyys ja aggressiivisuus. Ne aiheuttavat kärsimystä sekä potilaalle että hänen läheisilleen ja hoitajilleen, Kuronen kertoo.

Tietoja koottiin 2821 henkilöstä

Kysely koski Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen yksityisiä ja kunnallisia ympärivuorokautisia hoidon yksiköitä ja kunnallisia kotihoidon yksiköitä. Vastausprosentti oli lähes sata.

Tieto koottiin 2821 henkilöstä, joista puolet oli ympärivuorokautisessa hoidossa ja puolet oli kotihoidon asiakkaita. Tutkittavien keski-ikä oli 81 vuotta, ja heistä 68 prosenttia oli naisia.

– Yksiköiden sairaanhoitajat keräsivät henkilöiden tausta- ja lääkitystiedot, arvioivat toimintakyvyn ja kognition. Tietojen keräämiseen osallistui kymmenittäin eri henkilöitä. Lämmin kiitos teille kaikille, Kuronen kiittelee.

Lisäksi tietojen kerääjät kartoittivat laitoshoidossa kuluneen vuorokauden aikana ja kotihoidossa kuluneen viikon aikana ilmenneet käytösoireet. Oireet luokiteltiin yliaktiivisuus-, psykoosi- sekä mielialaoire- ja apatiaryhmiin.

Kurosen väitöskirja on nimeltään Neuropsychiatric symptoms, psychotropic drug use and physical restraints in older persons. Cross-sectional study in home care and residential care (Iäkkäiden neuropsykiatriset oireet,psyykenlääkkeiden käyttö ja fyysiset rajoitteet. Poikkileikkaustutkimus koti- ja laitoshoidossa) ja tarkastetaan perjantaina 10.3.2017 klo 12 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin Mikpolisalissa (rakennus M) Mikkelissä.

Väitöstilaisuudet ovat julkisia eli niihin on vapaa pääsy. Tilaisuus on suomenkielinen.

Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja

Marja Kuronen
Lääketieteen lisensiaatti, apulaisylilääkäri
Essote
marja.kuronen [at] essote.fi
050 541 3316

3 kommenttia “Marja Kuronen tutki muistisairaiden lääkkeidenkäyttöä

  1. Hyvä jatärkeä käytännönläheinen tutkimus. Kiitos Marjalle ja kaikille tutkimukseen osallistuneille!

  2. Hienoa, että olet tutkinut tärkeää aihetta. Kiitos ja onnittelut!

  3. Onnea, Marja! Oli kiinnostavaa keskustella kanssasi Gerontologian kongressissa näistä ja muistakin aiheista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *