Aira Kietäväinen toimii työkseen Verohallinnon asiakaspalvelijana.

Asiakaspalvelun ammattilainen johtaa Essotea

Aira Kietäväinen (kesk.) aloitti Essoten hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa. Kietäväinen tunnustautuu sairaalakammoiseksi ja haluaa tuoda asiakasnäkökulmaa kuntayhtymän päätöksentekoon.

Kietäväinen on kokenut kunnallisasioiden konkari ja toiminut Juvan paikallispolitiikassa ja maakunnallisissa kuvioissakin vuodesta 2001 lähtien. Vuoden 2008 vaaleissa hänestä tuli kunnan ääniharava 189 äänellä.

Persoonaan liittyvät piirteet tuovat ristiriitaa sote-palvelujen kuntayhtymän puheenjohtajan tehtävään.

– Olen aika sairaalakammoinen ja pyörtyilen helposti. En voi katsoa leikkausta edes televisiosta. Minusta ei ikinä olisi voinut tulla terveydenhuollon ammattilaista, Kietäväinen tunnustaa.

Hän painottaakin asiakaskokemuksen tuomista Essoten päätöksentekoon. Hän on kokenut lapsettomuuden tuskan ja vaikeat hoidot mutta myös synnytykset, hankalan selkäkivun ja leikkauksen tuoman helpotuksen.

Esikoispojan synnytys 1979 pääsiäissunnuntaina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ei ollut helppo. Kokemus opiskelijoiden tiirailtavana olemisesta raskausajan tutkimuksissa ei ollut myöskään miellyttävä.

– Synnytyksen jälkeen ajattelin, että selviän mistä vaan. Itkin monta päivää onnesta. Se oli siihenastisen elämäni huippujuttu, Kietäväinen sanoo.

Tytär tuli maailmaan 1983 Mikkelin keskussairaalassa paljon miellyttävimmissä merkeissä.

– Lähes koko ajan oli kätilö paikalla, eikä ulkopuolisia näkynyt.

Luottamus terveydenhuoltoon luja

Vuoden 2015 keväällä Kietäväinen liukastui iltalenkillä jäätiköllä perjantai-iltana. Hän ei pystynyt edes nousemaan ylös omin voimin.

Sama olkapää oli kesällä mennyt sijoiltaan ja nyt se koki taas kovia. Kietäväinen joutui päivystykseen, jossa olkapää laitettiin paikoilleen. Maanantaina tuli kuitenkin puhelinsoitto.

Lääkäritiimi oli katsonut kuvia ja pyysi tulemaan uusiin kuvauksiin. Löytyi murtumia, jotka operoitiin. Nyt käsi on yhtä vahva kuin toinenkin.

– Lääkärit kantoivat vastuuta, vaikka tämä sattui päivystysaikana. Kuvia katsottiin jälkikäteen. Luottamukseni keskussairaalan operatiiviseen toimintaan on todella suuri. Potilas saa täällä hyvää hoitoa, Kietäväinen kiittelee.

Samoin hyviä kokemuksia on kertynyt omasta perusterveydenhuollosta. Esimerkiksi CRP-kokeiden tulokset ovat tulleet nopeasti.

– Olen saanut todella asiantuntevaa hoitoa ja joustavasti toteutettuna. Eräälle antibioottikuurille kävin hakemassa suonensisäiset hoidot terveyskeskuksesta ympäri vuorokauden ja kuitenkin saatoin olla muuan ajan kotona, Kietäväinen kehuu.

Verottajan asiakaspalvelija

Työkseen Kietäväinen toimii asiakaspalvelua tekevänä verosihteerinä Verohallinnossa Mikkelissä. Toimisto on suljettu asiakkailta, mutta jos soitat henkilökohtaisten verokysymysten takia palvelunumeroon, vastaaja saattaa valtakunnallisessa palvelussa olla juuri Kietäväinen.

Asiakaspalvelun ammattilaisena hän haluaa tuoda juuri tätä näkökulmaa Essoten päätöksentekoon.

– Ottakaapa yhteyttä. Minulla on hyvin asiakaslähtöinen näkökulma Essoteen. Tämä pitää hoitaa siten, etteivät palvelut asiakkaalle ainakaan huonone. Pelottaa hieman, että miten tulevaisuudessa valinnanvapaus toteutuu. Asiakasohjauksen pitää toimia hyvin, Kietäväinen pohtii.

Hän toivoo myös tuovansa Verohallinnon erinomaisesti toimivista sähköisistä palveluista ideoita käytännön työhön.

Essote näytti järkevältä

Vielä toista vuotta sitten Essoten synty ei vaikuttanut mitenkään varmalta.

– Juvan suunnalta näytti hyvin järkevältä lähteä Essoteen. Kysymyksiä on vähän herättänyt, että miten saada Itä-Savon puoli mukaan. Nyt näyttää ainakin maakuntaan mentäessä kaikki järjestyvän luontevasti, Kietäväinen kiittelee.

Yhteistyötä on Juvalla opeteltu Joroisten ja Rantasalmen kanssa isäntäkuntamallin kautta JJR-allianssilla. Juva hoiti sotea, Rantasalmi ympäristöä, maaseutua ja tekniikka. Joroisille jäi sivistys.

– Palveluja tuotteistettiin ja tehtiin uusia kuvioita. Siitä sai hyvää yhteistyökokemusta. Essoteen Juvalta tulleilla viranhaltijoilla on tätä kokemusta, Kietäväinen miettii.

Essoten hallituksen ensimmäisistä kokouksista on löytynyt hyvin yhteen hiileen puhaltava ja yhteistyökykyinen porukka.

– Kaikilla on luottamus tulevaan ja että ollaan oikealla linjalla, kun tehdään yhdessä uutta. Tahtotila on kaikilla samaan suuntaan.

Dekkareita ja luontoharrastusta

Kunnallispolitiikan lisäksi Kietäväinen harrastaa karjalaisten sukujuurien vaalimista. Hän toimii Etelä-Savon karjalaisten puheenjohtajana, vaikka itse syntyikin 1953 Mikkelin silloisessa synnytyssairaalassa.

– Äidin juuret ovat rajan takana Rautjärvellä. Se on minulle sydämen asia ja haluan vaalia karjalaisuutta. Edesmennyt isäni oli savolainen, mutta minussa on enemmän karjalaista herkkyyttä. Olen kyllä sitkeä kuten isäkin oli, Kietäväinen kertoo.

Hän lukee paljon, lähinnä dekkareita, joita seuraa paljon myös televisiosta. Liki päivittäinen harrastus ovat puolison kanssa katsotut elokuvat televisiosta ja usein matka käy leffateatteriin Juvalle tai Mikkeliin.

– Tykkään myös hyvän ruuan laitosta. Hirvenlihaa ja kalaa. Lähiruokaa.

Kunto pysyy yllä runsaan ulkoliikunnan kautta: kävely- ja metsästysretket, hiihtäminen, melonta, marjanpoiminta ja yleensä luonnossa liikkuminen kuuluvat Kietäväisen rakkaisiin harrastuksiin.

– En ole mikään sali-ihminen, hän naurahtaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *