Maakunnat haluavat kuulla Essoten kokemuksia sote-uudistuksesta. Pirkanmaa vieraili keskussairaalassa. Kuvassa ovat Essoten muutosjohtaja keväältä 2016 Jouko Luukkonen, Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala, Essoten Risto Kortelainen, Siun Soten toimitusjohtaja Pekka Kuosmanen ja Keski-Suomen soten hankepäällikkö Marja Heikkilä.

Pirkanmaa haki oppia Etelä-Savon sotesta

Pirkanmaan sote-vaikuttajat hakivat Mikkelissä kokemuksia ja oppia Itä-Suomen kokemuksista (10.-11.11).

Pääasiassa sote-johtajista koostunut vierailijajoukko kokoontui keskussairaalalla kuulemaan Essoten, Eksoten, Siun Soten ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vinkkejä. Essoten alkutaipaleesta kertoivat entinen muutosjohtaja Jouko Luukkonen ja nykyisyydestä johtaja Risto Kortelainen ja johtajaylilääkäri Kati Myllymäki.

– Pirkanmaa on sotessa hyvin alkutaipaleella. Itä-Suomi lähti liikkeelle jo ennen lainsäädännön pakkoja. Haluamme oppia hyvistä käytännöistä ja mahdollisista virheistäkin, perustelee vierailua Pirkanmaan sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.

Uudistusten pitää Herralan mukaan lähteä liikkeelle paikallisesti. Tämä oli yksi syy lähteä hakemaan oppia Mikkelistä.

– On tullut paljon oivia esimerkkejä siitä, että jos uudistusta lähdetään tekemään lakiohjeista, niin ne eivät toimi. Niiden täytyy lähteä paikallisesti. Meilläkin on hyviä paikallisia integraatioita. Niitä ei saa vaarantaa, Herrala pohtii

Pirkanmaalaiset aloittavat soten jälkijoukoissa, mutta rima ainakin sisäisen seminaarin otsikossa oli asetettu korkealle: ”Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle”.

Sisäisessä työssään pirkanmaalaiset etsivät mahdollisia ongelma- ja katvealueita. Seudulta löytyi lakien valmisteluun liittyvää osa-optimointia, kun toimijat pyrkivät säilyttämään asemiaan muutoksissa. Yksityinen puoli on vahvistanut asemiaan jo kymmen vuoden ajan – samaan aikaan, kun julkinen puoli varmistelee pieniä kustannuksia.

Erityinen ongelma Pirkanmaalla on ICT. Seudulle on hankittu kaikki markkinoilla olevat ohjelmistot, mikä vaikeuttaa potilastietojen liikkumista.

Pirkanmaata odottavat myös kovat säästöt, koska sen osuus aiotuista kolmen miljardin kustannustason leikkauksista ovat kymmenen prosenttia, 300 miljoonaa euroa. Kustannustaso on kuitenkin maan keskitasoa, joten Herrala arvioi, että tulevaisuuden rahanjaossa seutu ei voita tai menetä juurikaan.

– Se antaa vakaan pohjan tulevaisuuden tekemiselle, Herrala sanoo.

Pirkanmaan mahdollisuudetkin ovat hyvät. Väkiluku kasvaa kymmenen prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *