Pauliina Hukkanen kehotti kokeilemaan hartiahierontaa porukalla. Hymyilyttää, hartioiden jännitys vähenee ja veri alkaa kiertää mukavasti.

Vastaanottoalueen väki tutustui toisiinsa

Tulevan vastaanoton väki kokoontui Mikkelin keskussairaalan ruokasaliin ohjelmallisille Tullaan tutuiksi-päiväkahveille tiistaina 11.10. Mitä siellä tapahtui?

Ovella tulijat toivotti tervetulleiksi kaksikko Salli Koiramäki ja Heidi Häkkinen. Vuoden 2017 alusta Koiramäki työskentelee päivystyspalvelujen ylihoitajana ja Häkkinen avopalvelujen ylihoitajana.

Käteen ojennetut numerolaput ohjasivat numeroituihin pöytiin. Kahvin ääressä alkoi juttu luistaa ja se oli tarkoituskin. Tällä kertaa raportit ja kaaviot oli siirretty sivuun ja aika varattu kuuntelemiselle ja keskustelulle.

Muutoskonsultti astui estradille

Terveyspalvelujohtaja Jarmo J. Kosken avauksen jälkeen puheenvuoron sai Hans Gärdström, tuleva vastaanottopalvelualueen johtaja.

Kun Työhyvinvointiakatemian (MAMK) Tuulevi Aschan johdatteli kontaktin, vuorovaikutuksen, kuuntelun ja läsnäolon teemoihin, takavasemmalta pöllähti esiin hansikkaan lailla istuvassa, kullanhohtoisessa mekossaan ja korkokengissään muutoskonsultti.

Avomielisen Annelin roolihahmosta kuoriutui näyttelijä, vuorovaikutuskouluttaja Pauliina Hukkanen. Hän laittoi osallistujat tervehtimään, katsomaan silmiin ja treenaamaan kanssakäymistä käytännössä.

Yhteiset kysymykset tekivät tutummaksi

Hukkasen virittelyn jälkeen pöytäryhmät ohjeistettiin yhteisten kysymysten äärelle: puhumaan taidoista, työn hauskoista hetkistä sekä siitä, mitä itse kukin oli itsestään edellisissä muutoksissa oppinut ja mitä hyvää muutokset ovat aiemmin tuoneet. Keskustelujen jatkoksi esittäytyivät turvallisuuspäällikkö Jukka Aho ja työsuojeluvaltuutettu Jarkko Putkonen.

Lopuksi Tuulevi Aschan muistutti kaikkien mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ja työkavereiden arkeen.

– Vaikka arjessa välillä vastustaa, voimme muutoksessa itsekin paremmin, kun olemme ihmisiksi toisillemme. Tervehdimme, kiitämme, kehumme toisiamme. Siinä karttuu psykologinen pääoma, jolla työyhteisö menee läpi tiukoista paikoista ja ratkoo myös eteen tulevia ongelmia, Aschan neuvoo.

Viisi vinkkiä yhteisen työskentelyyn

Vastaanottoalueelle tulee ammattilaisia erilaisista työkulttuureista. Yhteisen tekemisen tavan oppiminen vie aikaa.

Tuulevi Aschan antaa viisi vinkkiä, jotka helpottavat yhteiseloa:

1. Järjestä hernevartti

Järjestäkää hernevartteja, joiden aikana saa vapaasti ja turvallisesti kaivaa nenästä niin monta huolenaihetta ja ongelmaa kuin ehtii. Erotelkaa sitten porukalla, minkä asian kanssa on vain elettävä ja mihin voitte vaikuttaa. Sopikaa, mitä jälkimmäisille teette.

2. Huomaa hyvä

Voit paremmin, kun kiinnität tietoisesti huomiota siihen, mikä toimii. Mieli havaitsee hankaluudet automaattisesti. Toimiviin asioihin pitää keskittyä enemmän. Niiden huomaaminen kartuttaa ongelmien ratkaisussa auttavia voimavaroja.

3. Peukuta myös elävässä elämässä

Siinä, missä me peukutamme hyviä juttuja Facebookissa, saatamme unohtaa kasvokkain peukuttamisen. Kehaise, kun huomaan työkaverin työtehtävän sujumisen. Kiitokset palautuvat moninkertaisena takaisin antajalleen. Sano aiheesta ja sillä hetkellä, kun asia on ajankohtainen.

4. Keskity kaveriin

Kiireessä ja epävarmuudessa huomio kiertyy helposti itsen ympärille. Kun tapaat uusia työkavereita, paina mieleen nimiä ja tule tutuksi. Ole kiinnostunut toisesta ja katso silmiin. Kontakti syntyy hymystä, nyökkäämisestä, yhteyden hakemisesta.  Vaikka tervehtiminen voi tuntua pieneltä asialta, sen merkitys on suuri. Siihen voi vaikuttaa jokainen.

5. Sopeuta kohtaaminen

Sopeuta kohtaaminen työkaverin mukaan. Siinä missä yksi tykkää halauksesta, toinen voi karttaa kosketusta ja nauttii nyökkäyksestä ja hymystä.  Kun eroja oppii tunnistamaan, vuorovaikutus rikastuu.

Teksti: Tuulevi Aschan

2 kommenttia “Vastaanottoalueen väki tutustui toisiinsa

  1. On hyvä, että vastaanottoväki on tutustunut hallitusti uuteen. Toivoisin, että kaikille muille henkilöstöryhmille on mahdollista siirtyä hallitusti Essoten palvelualueajatteluun ja –
    toimintamalliin. Viestinnällä voidaan tuoda esiin muutoksen tarkoitusta ja tavoitteita, selkokieliste-
    tään muutosprosessia, pienennetään epävarmuutta muutosvaiheessa ja edistetään
    siirtymistä uuteen toimintamalliin. Kun viestintää on tehdään ennakoivasti
    muutoksen etenemisen kanssa, viestinnän vaikutus on kaikkein tehokkainta.
    Viestintä sekä kuvaa että toteuttaa muutosta. Viestintä mahdollistaa tunteiden käsittelyn ja huolien esille tuomisen organisaation tietoon. Viestintä on parhaimmillaan henkilöstön apu ja tuki muutoksen kokemisessa. Kun viesti tuo esille oman työn osana isoa kokonaisuutta, on edessä myönteinen asennemuutos. Viestinnän perustehtävä on olla suora yhteys johdon ja perustyöntekijöiden välillä.
    Mielestäni koko henkilöstöllä tulee olla koko uudistuksen ajan sekä toteutumisen seuranta-aikana
    oikea-aikaista ja keskeistä tietoa uudistuksen tavoitteista, toimenpiteistä ja aikataulutuksesta
    turvallisen siirtymisen pohjaksi.

    1. Kiitokset kommentistasi!

      Viestintää on tuotettu henkilöstölle koko muutoksen ajan sitä mukaa, kun asioista on yleensä pystytty kertomaan. Pääasiallisina kanavina ovat olleet nämä Laastarin sivut ja henkilöstötilaisuudet. Vastuualueiden johtajat ovat kiertäneet työyksiköitä ja pisteitä ja järjestäneet omia tilaisuuksiaan.

      Monet viestittävistä asioistamme ovat olleet maakunnallisia uutisia. Niistä on kerrottu paitsi omien kanavien kautta myös paikallisessa mediassa.

      Aivan viime aikoihin saakka uudessa organisaatiossa ovat työskennelleet lähinnä johtajat, joista useimmat oman toimensa ohella. Nyt organisaatiolle on saatu valittua myös esimiestaso. Tavoitteena on käyttää tätä tasoa jatkossa myös viestintään.

      On varmaa, että 3100 työntekijän organisaatiossa tieto ei tavoita kaikkia yhtä aikaa. Kaikille muutos ei myöskään ainakaan aluksi ole suuri.

      Tilanne helpottunee vuodenvaihteen jälkeen, kun kaikki toivottavasti pääsevät Intraan. Nyt se ei valitettavasti ole mahdollista.

      Konkreettisia esityksiä viestinnän järjestämisestä ja mahdollisista viestittävistä aiheista voi osoittaa suoraan minulle.

      Parhain terveisin

      Jouni Vauhkonen
      Tiedottaja/Essote
      puh. 040 359 6445
      jouni.vauhkonen@esshp.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *