Olli Humalamäki luo Essoten sosiaalipalvelujen tulevaisuutta.

Olli Humalamäki kehittää sosiaalipalveluja

Sosiaalipalvelut tulevat olemaan Essoten yksi suurimmista työmaista. Niitä kehittää ESPER-hankkeessa sosiaalityöntekijä (YTM) Olli Humalamäki, 34.

Humalamäki hyppäsi sosiaalipalveluiden kehittäjäksi ESPERiin toukokuun alussa suoraan hoitovapaalta.

Seitsemän kuukauden pätkä nyt vähän alle kaksivuotiaan Veera-tyttäreni kanssa antoi ihan uutta perspektiiviä myös työelämään. Sielunpalo kehittämistehtäviin kasvoi tauon aikana, Humalamäki paljastaa.

Tähtäimessä on löytää täysin uudenlaisia tapoja toimia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön yhdistävissä ns. integroiduissa palveluissa. Tästä hyvä esimerkki on lähisuhdeväkivaltatyön maakunnallinen osaamiskeskus ja ESSO-hankkeessa kehitetty monitoimijapäivystys.

Näissä toiminnoissa keskeistä ei ole hallinnonala tai erikoistuminen, vaan puhtaasti asiakkaan tilanne. Molemmat mallit pyrkivät siihen, että asiakasta pystytään auttamaan mitä kautta tahansa, hallinnonrajoista tai sosiaali- ja terveydenhuollon rajasta välittämättä. Voidaankin sanoa, että nämä kaksi mallia ovat täysin integroituja palveluita, uudessa Essotessa, Humalamäki kehuu.

ESPER-hankkeessa sosiaalipalveluiden kehittäminen jakautuu kolmeen päälinjaan. Yksi niistä on yhteydenoton ja palveluohjauksen kehittäminen. Näihin kuuluvat ajanvarausjärjestelmä, Sosiaalineuvo-puhelinpalvelu, sote-kioski konsepti ja digitaaliset palvelut.

Toinen päälinja muodostuu siitä, että sosiaalipalvelut integroidaan aihekohtaisesti muihin palveluihin. Tämä vaatii työryhmä- ja toimintamallityöskentelyä.

Kolmanneksi Humalamäki kehittää sosiaalipalveluiden resursointia ja sisältöjä. Kyse on sosiaalipalvelujen sisäisestä kehittämisestä.   

Kokenut kehittäjä

Humalamäki valmistui sosiaalityöntekijäksi (YTM) vuonna 2007 Kuopion yliopistosta. Sosiaalityön käytännöt hän oppi terveydenhuollon sosiaalityössä, ensin ESSHP:n palveluksessa 2006-2012 ja myöhemmin (keväästä 2012) Mikkelin seutusoten Pankalammen pääterveysaseman sosiaalityöntekijänä.

Tämä työ oli aivan äärettömän mielenkiintoinen, koska perusterveydenhuollossa ei ollut vuosikausiin tehty sosiaalityötä. Sai luoda jotain täysin uutta myös rakennetasolla. Erityisosaaminen minulla on kriisityöhön ja lähisuhdeväkivaltatyöhön ja näihin se suurin palo taitaa sosiaalityön sisälläkin olla, Humalamäki kertoo.

Vuoden 2014 alussa hän siirtyikin aivan uudenlaisiin tehtäviin, kun vedettäväksi tuli VÄISTÖ -lähisuhdeväkivaltahankkeen (Kaste) Etelä-Savon osion. Vuosina 2014-2015 hän oli luomassa Etelä-Savoon julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon uuden sosiaalihuoltolain mukaisen ja Istanbulin sopimuksen ehdot täyttävän rakenteen, jolla lähisuhdeväkivaltaa voidaan ehkäistä ja hoitaa.

Työ tehtiin täysin integroituna sosiaali- ja terveydenhuollon kesken ja uutta hankkeessa oli tasavertainen hankekumppanuus kolmannen sektorin Saumuri-hankkeen (Viola ry) kanssa.

Hanketyö todisti, että sekä hallinnolliset että julkisen ja kolmannen sektorin väliset rajat olivat aihekohtaisessa kehittämisessä hyvin keinotekoisia. Ottamalla asiakas kaiken toiminnan ja kehittämisen keskiöön nämä rajat hämärtyvät automaattisesti, Humalamäki tietää.

Lähisuhdeväkivallan hoidossa ja ehkäisyssä onnistuttiin loistavasti. Tällä hetkellä Etelä-Savossa luotu lähisuhdeväkivaltatyön malli on THL:n eteenpäin viemänä valtakunnallinen standardi.

Neljä koiraa

Humalamäen vapaa-aikaa menee pitkälti perheen neljän koiran kanssa. Hän harrastaa niiden tottelevaisuuskoulutusta ja – koulutuksen valmennusta sekä agillityä.

Vaellan, patikoin ja juoksen myös paljon luonnossa. Joka kesä veri vetää Lappiin, tuntureille, omaan rauhaan ja hiljaisuuteen, Humalamäki kertoo harrastuksistaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *