Uudet johtajat rakentavat perustaa

Kuntayhtymän hallitus on valinnut tukun johtajia, jotka alkavat valmistella uuden organisaation ja tekemisten tapojen yksityiskohtia.

Toistaiseksi niin kuntien kuin sairaanhoitopiirinkin organisaatio painavat eteenpäin nykymenolla ja johtajilla vuoden loppuun. Samalla kuitenkin valmistaudutaan tulevaan.

Osa johtajista on jo irrottautunut aiemmista tehtävistään Essoten palvelukseen. Osa valmistelee tulevaa työnsä ohella.

Jouko Luukkonen on valmistellut Essoten perustamista ja alkua.
Jouko Luukkonen on valmistellut Essotea.

Muutosjohtaja on valmistellut koko kuntayhtymää

Hallintotieteiden maisteri, MBA Jouko Luukkonen on toiminut Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valmistelussa muutosjohtajana jo 1.2.2015 alkaen. Hänen tehtävänsä jatkuu 30.6.2016 saakka, jonka jälkeen valittava kuntayhtymän uusi johtaja jatkaa valmistelun johtamista.

Luukkonen on aiemmin toiminut mm. Haapaveden kaupunginjohtajana sekä valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjänä. Nykyisin hän on itsenäinen kunta-alan konsultti (LGR-Consulting Oy). Hän asuu edelleen Haapavedellä.

Haaveena hänellä on jatkaa jatko-opintojaan.

– Muutosjohtajan työ on ollut erittäin mielenkiintoista uuden rakentamista. Oma haasteensa on ollut siinä, että uuteen organisaatioon kootaan toimintoja ja henkilöstöä useasta eri organisaatiosta. Erilaiset toimintakulttuurit kohtaavat ja se on edellyttänyt monenlaista neuvottelua, sovittelua ja kompromisseja. Etelä-Savo saa nyt todella tärkeän organisaation, joka on edelläkävijä koko maassa, Luukkonen sanoo.

 

Minna Mutanen aloittaa iloisella mielellä.
Minna Mutanen aloittaa iloisella mielellä.

Minna Mutanen vetää mielenterveys- ja päihdepalveluja

Mielenterveys- ja päihdepalveluja johtaa ensi vuoden alusta terveystieteiden maisteri Minna Mutanen, 44. Mutanen on myös suorittanut mielenterveyshoitajan ja sairaanhoitajan (psykiatrinen hoitotyö) tutkinnot, hoitotyön johtamisen ja kehittämisen erikoitumisopinnot sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Olen toiminut pitkään hoitotyössä sekä erilaisissa esimiestehtävissä. Viimeisin tehtäväni oli Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa terveyspalvelujen johtajana, Mutanen kertoo.

Mutanen aloitti uudessa tehtävässä toukokuun alussa omien sanojensa mukaan ”iloisella ja avoimella mielellä”.

–Tiedän että mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelee osaavaa ja kehittämisestä innostunutta henkilöstöä.  Odotan että pääsemme yhdessä tekemään asiakaslähtöisiä palveluita uudella tavalla.

Mutasen perheeseen kuuluu mies, kaksi lasta ja koira. Vapaa-ajalla hän liikkuu ja lukee.

 

Kati Myllymäki meloo vapaa-ajallaan.
Kati Myllymäki meloo vapaa-ajallaan.

Kati Myllymäki johtaa kehitystyötä

Kati Myllymäki, 58, lienee Essoten nyt valituista johtajista tunnetuin. Valtakunnalliseen julkisuuteen Myllymäki nousi 90-luvun lopulla Lääkäriliiton puheenjohtajana ja näkyvyyttä on tuonut myös rooli Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ”ulkopolitiikan” vetäjänä johtajaylilääkärin virassa.

Essotessa Myllymäki jatkaa johtajaylilääkärinä ja lisämausteena työssä on uuden kehittämisyksikön vetovastuu. Kuntayhtymän kehitystyön erityisenä haasteena hän näkee yhteisen tekemisen löytäminen.

– Potilasta ei kiinnosta vatsavaivan luokittelu perus/erikois/erityis-kipeäksi, vaan avun saaminen. Kaiken kaikkiaan potilaslähtöisyydessä, palveluasenteessa, potilasturvallisuudessa ja myös suhtautumisessa työkavereihin meillä on paljon vielä parannettavaa, Myllymäki pohtii.

Myös sähköisiä palveluja täytyy Myllymäen mukaan kehittää voimakkaasti.

– Yksityissektori on jo aktiivisena verkossa. Meidän on myös oltava tavoitettavissa virtuaalisesti, vaikka leikkuria ja tehoa tietysti tarvitaan edelleen, Myllymäki sanoo.

Myllymäki kuvaa itseään ”pitkän linjan byrokratialääkäriksi”, koska hallinnon ja johtamisen tehtäviä on kertynyt vuodesta 2002 lähtien. Koulutukseltaan hän on yleislääketieteen erikoislääkäri ja hankkinut myös erikoislääkärin hallinnon pätevyyden, käynyt sote-johtamisen PD-koulutuksen ja Aalto-yliopistosta hän hankki vielä laatujohtamisen MQ-tutkinnon.

Lääkäriksi Myllymäki opiskeli Helsingissä ja on tehnyt työtä ”Helsinki-Utsjoki välillä niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa”. Mikkelissä hän on toiminut aiemmin väestövastuulääkärinä ja Kyyhkylässä kuntoutuslääkärinä, kunnes 2002 siirtyi hallinnon puolelle, sosiaali- ja terveysministeriöön tekemään hoitotakuu-lainsäädäntöä.

Kouvolassa hän toimi terveyspalveluiden tilaajapäällikkönä ja johtavana ylilääkärinä vuosina 2009-2013, jolloin tehtiin Kuusankosken aluesairaalan ja terveyskeskuksen integraatiota.

– Vapaa-aikana harrastan kajakilla Puulavedellä seikkailemista, talonmiehen hommia sekä golf-mailojen nakkelua, Myllymäki sanoo.

 

Vesa Vestala johtaa kuntayhtymää vielä nyt.
Vesa Vestala johtaa kuntayhtymää vielä nyt.

Vesa Vestala säätää taloutta

Vesa Vestala, 53, vetää koko kuntayhtymää vt. johtajana aina Risto Kortelaisen aloitukseen saakka. Samalla Vestala aloittelee Essoten talousjohtajana.

Vestala on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja suorittanut myös johtamisen eMBA-tutkinnon. Kunnallista työkokemusta hänelle on kertynyt peräti 26 vuotta ja yritysmaailmastakin on tullut työkokemusta kaksi vuotta. Eri yritysten hallituksissa hän on vaikuttanut yli kymmenen vuotta. Ennen Etelä-Savon sairaanhoitopiiriin tuloa Vestala työsknteli Joensuussa.

– Viimeisen kymmenen vuoden aika olen toiminut Joensuun kaupungilla hallintojohtajana ja vt. sosiaali- ja terveysjohtajana, Joensuun työterveysliikelaitoksen johtajana, ESSHP:ssä kehitysjohtajana sekä vt. kuntayhtymänjohtajana. Essotessa tehtävän ydin on talouden ja rahoituksen johtaminen sekä tukipalvelujen varmistaminen, Vestala kertoo.

Vestalan harrastuksista läheisempiä ovat viime aikoina olleet metsänhoito, matkailu ja ornitologia.

 

Jarmokoski
Jarmo J. Koski nostaa asiakkaan terveydenhuollon keskiöön. Kuva: Kimmo Iso-Tuisku

Jarmo J. Koski johtaa terveyspalveluja

Terveyspalvelujen johtaja Jarmo J. Koski, 57, on aloittanut Essoten organisaation suunnittelun nykyisen työnsä ohella. Hän on toiminut Mikkelin keskussairaalan sairaalajohtajana syksystä 2014 lähtien.

– Keskeisin tehtävä tulevassa työssä on saada aikaan se, että kaikessa toiminnassamme asiakas on hän, jonka palvelutarpeet ovat kaiken keskiössä, Koski linjaa.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee nykyisin eri organisaatioissa työskentelevien toimijoiden ja toimintojen integroituminen yhteiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudeksi saada aikaan.

– Myös sähköinen asiointi pitää nostaa nykyistä merkittävämpään rooliin palveluvalikoimamme täydennyksenä sekä oma- ja itsehoidon että omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen toteutumiseksi, Koski sanoo.

Koski on kotoisin Lapualta Etelä-Pohjanmaalta ja asuu Jyväskylässä.

–  Olen naimisissa ja perheessämme on yksi tytär. Mikkelissä sijaitsee perheemme vapaa-ajanviettopaikka, jossa vietämme paljon aikaa puuhastellen ja myös liikkuen. Nuoruudessa tuli aktiivisesti harrastettua urheilua. Nykyisellään liikkuminen on jäänyt valitettavan vähäiseen rooliin, hän kertoo elämästään ja vapaa-ajastaan.

Koski on aiemmin työskennellyt pitkään eri lääkärinviroissa Jyväskylän kaupungilla: työterveyshuoltoyksikössä alkuun työterveyslääkärinä ja sittemmin vastaava lääkärinä, Jyväskylän kaupungin avoterveydenhuollon ylilääkärinä, sosiaali- ja terveystoimen aluejohtajana, terveyskeskuksen vastaavana ylilääkärinä, tulosaluejohtajana, vastuualuejohtajana, terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen vastuualuejohtajana.

Koulutukseltaan Koski on lääketieteen lisensiaatti, työterveyshuollon, yleislääketieteen ja ympäristöterveydenhuollon erikoislääkäri. Hän on myös hankkinut erikoislääkärin hallinnon pätevyyden sekä suorittanut sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutuksen.

 

Niina Kaukonen harrastaa opiskelua.
Niina Kaukonen harrastaa opiskelua.

Vanhuksista ja vammaisista huolehtii Niina Kaukonen

Niina Kaukonen siirtyi huhtikuun lopulla Essoteen vanhus- ja vammaispalvelujen johtajaksi.

Terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri Kaukonen opiskeli pääaineena hoitotyön johtamista ja hankki myös opettajan ja sosiaalityöntekijän pätevyydet. Hän on myös suorittanut mm. viranomaisvalvonnan erityispätevyyden ja johtamisen erikoisammattitutkinnon.

– Harrastuksekseni voisi sanoa opiskelun, koska olen koko ikäni työni ohessa opiskellut jotain. Koira pitää liikkeellä ja vastapainoa työlle ovat mm. vaellus ja muutenkin liikunta, Kaukonen paljastaa.
Pohjakoulutukseltaan Kaukonen on apuhoitaja ja sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja. Työkokemusta on kertynyt yksityiseltä puolelta hoitotyöstä, lähiesimiestyöstä, hanke- ja kehittämistyöstä. Lisäksi Kaukonen on opettanut ja tehnyt projektityötä Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Vuodesta 2004 vuoteen 2010 asti hän toimi Kangasniemen kunnassa johtavana hoitaja, vastuualueena avosairaanhoito, laitos- ja asumispalvelut sekä kotihoito.

Vuonna 2011 Kaukonen tuli Mikkeliin vanhuspalvelujen johtajaksi ja vastuualue laajeni viranomaisvalvonnan vastuuhenkilöksi. Hän vetää seudullista valvontatiimiä ja kouluttaa sosiaalipalvelun toimijoita mm. uusista lainsäädännöistä, velvoitteista ja lakisääteistä omavalvonnasta. Viime vuonna virka muuttui vammais- ja vanhuspalvelujen johtajaksi.

– Näen tärkeänä, että kuntalaiset saavat palvelut asiakaslähtöisesti, joustavasti ja yhdenvertaisesti koko ESSOTE -alueella ja yhteistyö tiivistyy eri toimijoiden kanssa. Osaava, moniammatillinen ja verkostoitunut henkilökunta ja johto huolehtivat ajantasaiseen tietoon perustuvista, palvelutarpeiden mukaan kehittyvistä oikea-aikaisista palveluista lisäten kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia.
Kaukonen asuu Mikkelissä, korpijärven rannalla.

Kaukosen motto on:

Muutos nojaa luottamukseen
ja monipuolisuuteen. Muutoksen johtaminen ei
ole muutoksen johtamista, vaan ihmisten
johtamista muutoksessa.

 

Riikka Juhakoski väitteli äskettäin tohtoriksi.
Riikka Juhakoski väitteli äskettäin tohtoriksi.

Riikka Juhakoski vastaa kuntoutuksesta

Fysiatrian ylilääkäri Riikka Juhakoski on syntyperäinen mikkeliläinen ja toiminut lääkärinä Etelä-Savossa kaikkiaan 19 vuotta. Erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen hän on ollut sairaanhoitopiirin palveluksessa fysiatrian erikoislääkärinä ja saman yksikön ylilääkärinä vuodesta 2009.

– Kuntoutus on ollut työtehtävieni keskeinen sisältö erikoislääkärin opintojen alusta saakka. Kiinnostuin myös jatko-opinnoista ja tein väitöskirjan harjoittelun vaikutuksista lonkkanivelrikon hoitoon, Juhakoski kertoo.

Juhakoski on tehnyt paljon kuntoutuksen käytännön tason yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kuntoutus on ollut hänen mukaansa Suomessa pitkälti järjestelmälähtöistä.

– Kuntoutustarpeen riittävä ja varha

inen tunnistaminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Lisäksi suuri osa kuntouttavasta työstä on tehty sairaaloiden seinien sisällä. Alueellamme onkin jo menossa työ kotikuntoutuksen lisäämiseksi ja tavoitteena olisi saada se osaksi kuntoutuksen perustaa, Juhakoski linjaa.

Kuntoutuksen kenttä on sisällöllisesti laaja ja tekijöitä on useista eri ammattiryhmistä. Tämä asettaa haasteen, jossa korostuu saumaton yhteistyö.

– Toivon, että jokainen meistä jatkaa innostunutta työotetta ja voi tuntea itsensä tärkeäksi yhteisessä työssä. Se on ainoa tapa saada Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjille toimivan kuntoutuksen kokonaisuus, Juhakoski sanoo.

Juhakoski on neljän lapsen äiti. Kaksi vanhinta lasta ovat jo aikuisia, nuoremmat lukiossa ja alakoulun viimeisellä luokalla.

 

PasiMarjakangas1
Pasi Marjakangas tulee Juvalta.

Pasi Marjakangas luo Essoten hallintoa

Hallintotieteiden maisteri Pasi Marjakangas, 50, aloitti Essoten hallintojohtajan työt toukokuun puolessa välissä.  Marjakangas asuu perheensä kanssa Juvalla, jossa hän on työskennellyt hallintojohtajana seitsemän ja puoli vuotta.

Ennen Juvan pestiä hän työskenteli kymmenen vuotta kunnan-/kaupunginjohtajan tehtävissä Pyhännällä, Ylistarossa ja Nivalassa. Maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta 1992.

– Olen jatkuvasti ylläpitänyt osaamistani koulutuksella, niin lyhyillä ajankohtaiskoulutuksilla kuin pidemmilläkin koulutuksilla. Viimeisin on pari kuukautta sitten päättynyt Kuntajohdon valmennusohjelma, josta Suomen Kuntaliitto myönsi minulle kuntajohtamisen sertifikaatin, Marjakangas kertoo.
Marjakangas on osallistunut Juvan kunnan edustajana tiiviisti kuntayhtymän rakentamiseen viimeiset puolitoista vuotta talous-, hallinto- ja tukipalveluryhmässä.

– Tältä pohjalta oli luontevaa hakeutua hallintojohtajan tehtävään muuttamaan kuntayhtymää todeksi. Keskeisimpänä tehtävänäni hallintojohtajana on huolehtia kuntayhtymän hallinnon toimivuudesta, päätöksenteon valmistelusta ja toimeenpanosta, Marjakangas luonnehtii tulevia tehtäviään.
Kuntayhtymän hallintosääntö vastuineen ja kuntayhtymän toimintatapoineen on laadittava lähiaikoina. Hyvä hallinto on edellytys sille, että kuntayhtymä voi keskittyä tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuntalaisille.

– Vastuualueelleni kuuluu myös viestintä, joka onkin hyvin merkittävässä roolissa uudistuneen kuntayhtymän aloittaessa toimintaansa. On huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä viestinnän monikanavaisuudesta ja nopeudesta. Myös henkilöstön ja asiakkaiden tiedontarve korostuu alkuvaiheessa, Marjakangas toteaa.
Vapaa-aikanaan Marjakangas harrastaa monipuolisesti liikuntaa kuten juoksua, hiihtoa ja pyöräilyä. Lisäksi hän kuuntelee musiikkia, katselee elokuvia ja lukee erityisesti jännityskirjallisuutta.

– Mökkeily ja matkailu kuuluvat myös harrastuksiini. Seuraava matka suuntautuu Yhdysvaltoihin, jossa on tarkoitus autoilla Arizonan ja Kalifornian osavaltioissa, Marjakangas kertoo.

 

Merja Ikäheimonen johtaa tietohallintoa.
Merja Ikäheimonen luotsaa tietohallintoa.

Merja Ikäheimonen huolehtii ict-teknologiasta

Informaatioteknologia on muodostunut yhä tärkeämmäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. It-teknologian haasteisiin vastaa Essotessa tietohallintojohtaja Merja Ikäheimonen, joka siirtyi tehtävään sairaanhoitopiirin tietohallintopäällikön ja vs. kehitysjohtajan paikalta.

Lähiaikojen suururakka on yhdistää kuntayhtymän sote-palvelujen tietojärjestelmät ja infrastruktuuri yhdistetään yhdeksi tehokkaaksi kokonaisuudeksi 1.1. 2017 mennessä.

– Urakka on hyvin mutkikas, sillä pelkästään sisäisesti kunnista ja entisestä sairaanhoitopiiristä yhdistettäviä ohjelmistoja on kymmenittäin. Lisäksi kaikki pitää saada pelaamaan yhteen terveydenhuollon eri sidosryhmien ohjelmistojen kanssa. Samaan aikaan täytyy myös pitää kaikki nykyiset toiminnot käynnissä, kuvailee Ikäheimonen.
Asiakkaiden kannalta tärkeitä ovat jatkossa sähköiset palvelut, joita kehitetään Essotessa Hyviksen ja kansallisen Kanta-järjestelmän pohjalta. Effica- tai Una-potilastietojärjestelmät lienevät jatkossa ammattilaisten kohtaamia ratkaisuja.

Sairaanhoitopiirin palvelukseen Ikäheimonen tuli yritysmaailmasta, Danfoss Oy:stä. Monipuolisiin tehtäviin Danfossilla kuului muun muassa tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönottoprojekteja Suomessa, Puolassa, Kiinassa ja Romaniassa vuosina 2008-2010.

Ennen Danfossia Ikäheimonen työskenteli Educa Oy ict-projektipäällikkönä 2000-2002 ja kouluttajana Keski-Savon ammattikorkeakoulussa (1989-1999). Filosofian maisterin tutkinnon Ikäheimonen hankki Kuopion yliopistosta (2005), mutta vahvan pohjan maisteriudelle antoi jo tietotekniikkainsinöörin opinnot Varkaudesta (1997).

Ikäheimonen asuu lähellä Varkauden rajaa Joroisten Kuvansissa. Harrastuksikseen hän mainitsee pyöräilyn, hiihdon, kuntosalin ja palloilulajit.

 

Merja Vihanto johtaa henkilöstöpalveluja.
Merja Vihanto johtaa henkilöstöpalveluja.

Merja Vihanto valmistelee henkilöstön pelisäännöt

Terveystieteiden maisteri Merja Vihanto, 53, aloitti Essoten henkilöstöjohtajana huhtikuun lopulla. Hän on pohjakoulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja ja valmistunut Kuopion yliopistosta hoitotyön johtamisen koulutuksesta 2001.

Henkilöstöpalvelut, joita Vihanto johtaa, auttavat laittamaan yhteen monesta suunnasta tulevan yli kolmen tuhannen ihmisen henkilöstön toiminnan. Pelisäännöt täytyy rakentaa uudelleen.

– Henkilöiden tietojen teknisen siirtymisen lisäksi täytyy käydä läpi ja usein myös uusia toimintaohjeet, periaatteet ja sopimukset. Kaikissa tilanteissa vanhat ohjeet eivät toimi, vaan meillä tulisi olla uusi, ESSOTEn toimintatapa kaikkien tiedossa. Toivon, että muutoksesta huolimatta kaikki jaksavat pitää huolta työhyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, Vihanto muistuttaa.

Essoten henkilöstöjohtajaksi Vihanto tuli Mikkelin kaupungin henkilöstöpäällikön tehtävistä ja sitä aiempi työpaikka oli Kuopiossa kaupungin henkilöstö- ja työsuojelupäällikkönä. Etelä-Savo on Vihannolle monipuolisesti tuttu, sillä Kuopioon hän siirtyi JJR-kunnista, jossa hän oli toiminut henkilöstöpäällikkönä ja hoivapalvelujen ja vanhustenhuollon johtotehtävissä.

Valmistumisen jälkeen hän on hankkinut johtamiseen, hallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyvää koulutusta suorittamalla mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon ja hallintotieteen perusopinnot. Nyt työn alla ovat viittä vaille valmiit hallinto-oikeuden opinnot.

Vihanto asuu Varkaudessa, mutta hänellä on asunto myös Mikkelissä, ”jotta voin jäädä tänne silloin, kun työpäivä venyy pitemmäksi”.

– Työn vastapainona pyrin liikkumaan paljon, varsinkin retkeily on mieluista puuhaa. Harrastan myös sukututkimusta, joka viekin suuren osan vapaa-ajasta. Työmatkat sujuvat mukavasti äänidekkareita kuunnellen, Vihanto paljastaa.

 

Satuauvinen
Satu Auvisen työhön kuuluu muun muassa maahanmuuttopalvelut.

Satu Auvinen aloittaa perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajana

Kasvatustieteiden maisteri Satu Auvinen, 50, aloittaa toukokuun lopussa perhe- ja sosiaalipalvelun johtajana. Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen opintojen lisäksi Auvinen on suorittanut työnohjaajan ja ammatillisen opettajan pätevyydet ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Pohjakoulutus on lastentarhanopettaja.

Tulevien vuosien suurin tehtävä Auvisen mukaan on muodostaa perussopimuksen mukainen, uusi sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallinen kokonaisuus, jossa kuntalaiset saavat palvelut joustavasti ja yhdenvertaisesti koko Essoten alueella. Perhe- ja sosiaalipalveluihin kuuluvat sosiaalityön palvelut, lastensuojelupalvelut sekä taloudellisen tuen palvelut ja maahanmuuttopalvelut.

Päävastuualueelle suunniteltu perhepalvelujen kokonaisuus (ennaltaehkäisevät palvelut ym.) on tällä hetkellä vielä yhteisessä valmistelussa.

– Kuntalaisille tärkeintä on palvelujen saavutettavuus ja asiantuntevan henkilöstön apu, silloin kun sitä tarvitaan.  Perhe- ja sosiaalipalvelut rakentuvat osaavan ja moniammatillisen sosiaali- ja terveyspalveluhenkilöstön kautta. Hyvä palvelu edellyttää myös verkostoitumista, motivaatiota, innostusta ja oman työn kehittämistä, Auvinen pohtii.

Auvinen on työskennellyt vuodesta 1992 erilaisissa esimiestehtävissä. Vuodesta 2003 alkaen hän on tehnyt sosiaalijohtajan ja perusturvajohtajan virkatehtäviä mm. koko JJR-palveluallianssin ajan Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kuntien perusturvajohtaja. Nyt hän työskentelee Juvan kunnan perusturvajohtajana.

–  Vapaa-ajallani kävelen, vesijuoksen ja luen. Vapaa-ajallani puuhastelen ja matkustan läheisteni ja ystävieni kanssa, hän kertoo.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *