Pia Leppäkumpu luennoi hyvän käytöksen merkityksestä. Nollatoleranssi huonolle käytökselle on tuonut hyvät opiskelijapalautteet. (Kuva: Niina Aalto)

Hyvä käytös ja asiallinen kohtelu auttavat aina

"Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä on nollatoleranssi huonon käytöksen ja kohtelun suhteen", kirjoittaa klinikkaopettaja Pia Leppäkumpu.

Valtakunnallisen CLES-mittarin mukaan olemme Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 2015 onnistuneet opiskelijaohjauksessa erinomaisesti. Mittarilla selvitetään opiskelijoiden tyytyväisyyttä saamaansa ohjaukseen harjoittelujaksojen aikana. 

 Erityisesti opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä työyksikön ilmapiiriin, ohjauksellisiin lähtökohtiin sekä ohjaussuhteen toimivuuteen. Olemme koko Suomessa jaetulla toisella sijalla keskisuurten sairaaloiden sarjassa. Se on hieno – yhdessä saavutettu sijoitus – jonka olemme ansainneet kaikki  yhdessä.

Työyksikön ilmapiirin osalta keskiarvomme Esshp:ssä on ollut parempi kuin Suomessa keskimäärin. Tässä osiossa – mittarin mukaan – opiskelijoille on tärkeintä se, että henkilökuntaa on helppo lähestyä ja toiseksi tärkeintä se, että työyksikössä vallitsee myönteinen ilmapiiri. Ohjauksellisista lähtökohdista tärkein asia opiskelijoille on ollut se, että koko henkilökunta on ollut kiinnostunut opiskelijaohjauksesta. Ohjaussuhteen toimivuudessa tärkeintä on ollut, että ohjaaja on suhtautunut ohjaustehtäväänsä myönteisesti.

Terveydenhuollon purkautuvien rakenteiden keskellä työskennellessä ja uusien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden luomisessa hyvän käytöksen ja toisen ihmisen asiallisen kohtelun merkitykset korostuvat entisestään. Hallinnolliset rakenteet ja työympäristö muuttuvat. 

Epävarmuuden ja muutoksen sietämisessä on kaikilla varmasti nyt haastetta. Huonoon käyttäytymiseen tai toisten ihmisten huonoon kohteluun se ei kuitenkaan millään tavalla oikeuta eikä sitä voi käyttää selityksenä toisten ihmisten huonossa kohtelussa.  

Klinikkaopettajana toimiessani olen tänä keväänä miettinyt useasti käyttäytymiseen ja toisen ihmisen kohteluun liittyviä asioita eri työyhteisöissä.  Huolestuminen tästä asiasta sai minut kirjoittamaan seuraavaa:

Hyvä käytös ja toisen ihmisen asiallinen kohtelu kuuluvat vuorovaikutukseen, ei ainoastaan potilaiden ja heidän läheistensä kohteluun, vaan sen tulee ulottua kaikkeen muuhunkin vuorovaikutukseen. Myös työtovereita ja kaikkia, eri alojen opiskelijoita tulee kohdella hyvin. Asiallinen, hyvä käytös kuuluu kaikille ihmisille, ammattiryhmästä tai virka-asemasta huolimatta:  laitoshuoltajasta ja opiskelijasta aina ylilääkäriin asti. Hoito- ja muun ihmissuhdetyön ammattitaitoon kuuluu sekä substanssi- että vuorovaikutusosaaminen. 

Käskeä voi siten, että kunnioittaa 

Erityisesti hyvä kohtelu korostuu niissä tilanteissa, joissa tulee toimia nopeasti ja oikein. Tilanteen kriittisyys ei oikeuta huonoon käytökseen, koska se saattaa vaikeuttaa ohjeiden ymmärtämistä ja noudattamista.

Silti ohjeistus ja toiminta voi olla nopeaa ja osin käskevääkin. Käskeäkin voi siten, että kunnioittaa toista ihmistä.

Hyvää käytöstä ja toisen ihmisen kohtelua voi opiskella koko ihmisen elämän ajan. Siinä tarvittavia taitoja voi ja tulee harjoitella jatkuvasti. Niiden, kuten perustehtävänkin harjoittelu perustuu osin myös mallioppimiseen.  

Hyviä vuorovaikutustaitoja edellytetään nykyisessä työelämässä ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat myös työn toteuttamisen väline.  Jokaisella on vuorovaikutusvastuunsa. 

Sillä, miten kohtelemme toisiamme työn arjessa, on merkitystä sekä työssä että opiskelussa jaksamiseen. Asiallinen ja kohtelias käyttäytyminen on yksinkertaista eikä maksa mitään tai vie enemmän työaikaa. Se auttaa myös jaksamaan jatkuvan muutoksen keskellä.

Tärkeät sanat: kiitos ja anteeksi

Asiallinen kohtelu on toista ihmistä kunnioittavaa, toisen ystävällistä huomioimista. Se sisältää myös tervehtimisen, normaalin vuorovaikutuksen,  kiitos- ja anteeksi-sanat.

Epäasiallinen käyttäytyminen, huono kohtelu on epäystävällistä, jopa ilkeää. Silloin tervehdys voi jäädä sanomatta ja vuorovaikutustaso muodostuu itsekkääksi. Se saattaa sisältää hyökkäävää käyttäytymistä, huomiotta jättämistä huutamista jopa pottuilua tai piruilua. Tästä syntynyt mielipaha voi johtaa työssä olijan poissaoloihin ja laskea työ- tai opiskelumotivaatiota.

Jatkuva tai toistuva toisen huono kohtelu sisältää kiusaamisen elementtejä ja siihen on siksi syytä puuttua ajoissa. Sen ei ole hyvä antaa jatkua. Huonosti kohdelluksi tuleminen aiheuttaa pelkoa ja jännitystä, laskee työtehoa ja työmotivaatiota sekä muodostuu oppimisen esteeksi. Työtä ja oppimista estävät kohdat ja tilanteet tulee käsitellä. Huonosta kohtelusta jää mieleen loukatuksi tulemisen tunne ja se vie turhaa energiaa oppimiselta ja perustehtävältä.

Se, miten opiskelija tulee harjoittelujakson aikana nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi jää mieleen ja tunnemuistiin. Tunnemuisti vaikuttaa ammatti-identiteetin rakentumiseen ja myöhemmin myös työelämän valintoihin.

Opiskelijoita kohtaan tapahtuva huono kohtelu vaikuttaa monin tavoin myös organisaatioon. Se lyö leimaa työyksikön maineeseen pitkiksi ajoiksi ja yksikköön harjoittelemaan tuloa saatetaan jopa pelätä. Lopulta ei haluta työllistyä yksiköihin, joissa on saatu kokea huonoa kohtelua.

Mainetyö voi viedä kauan

Yksikön maineen puhdistaminen voi viedä kauan ja vaatia paljon työtä. Yhteinen tavoite kuitenkin sekä koulutusorganisaatioiden että sairaalan kannalta on se, että opiskelijat valmistuttuaan työllistyvät yksiköihin kollegoiksi. Laadukas opiskelijaohjaus on vetovoimatekijä myös tulevaisuuden rekrytoinnissa.

Huonoon kohteluun ei tule suostua, sen voi pysäyttää esimerkiksi ottamalla asiattoman käytöksen puheeksi. Voi myös poistua ensin hetkeksi tilanteesta ja palata siihen hiukan myöhemmin.

On hyvä, että huono kohtelu otetaan esiin ja siitä puhutaan silloin, kun sitä tapahtuu. Samalla opitaan vaikuttamaan asioihin avoimesti ja lisätään vuorovaikutukseen neutraaliutta.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä on nollatoleranssi huonon käytöksen ja kohtelun suhteen. Nollatoleranssi ei ole teoriaa vaan se tarkoittaa sitä, että se toteutuu arjen toiminnassa.

Käytännön tasolla tämä tarkoittaa myös, että huonoon kohteluun tai huonoon käytökseen tulee puuttua ja tilanteet tulee asianmukaisesti selvittää. Asian vieminen esimiehelle kuuluu asiaan, koska esimies on velvollinen puuttumaan huonoon kohteluun.

Avoin keskustelu on tie asioiden parantamiseen.

Samaan suuntaan toimiminen eri henkilöiden ja esimiesten kesken tuottaa hyvää tulosta. Näin avautuu myös mahdollisuus nähdä, että asioihin ja niiden kulkuun voidaan vaikuttaa. Opitaan käsittelemään ja selvittämään vaikeitakin asioita. Tämä antaa parhaimmillaan mahdollisuuden kaikille asiallisen kohtelun toteutumiseen jatkossa.

Jatkuvan palautteen merkitys on opiskelijoille suuri. Rakentavaa palautetta toiselle ihmiselle voi antaa myös hyvällä tavalla. Se tarkoittaa sitä, että palaute annetaan kahden kesken – ei potilaan ja tämän läheisten läsnä ollessa. 

Rakentavan palautteen antamisessa on hyvä myös kuulla palautteen saajaa. Joskus joku tilanne voi olla perusteltavissa eri tavalla, kuin ensin tuli ajateltua ja tulkittua. Kirjallisen arviointipalautteen kirjoittamiseen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Kirjallinen arviointipalaute on säilytettävää materiaalia. Opiskelijat käyttävät arviointipalautteita myöhemmin työtä hakiessa. Kirjallisen palautelausunnon sävyn on hyvä olla rakentava.

Jokainen on vastuussa työyhteisönsä ilmapiiristä ja toisten ihmisten kohtelusta joka päivä ja jokaisessa työvuorossa. Työyhteisön ilmapiiri ei ole staattinen tila, vaan se muuttuu koko ajan henkilöiden ollessa vuorovaikutuksessa keskenään.

Jokainen voi itse valita ja vaikuttaa siihen, minkälaisia vuorovaikutuselementtejä tuo työyhteisön ilmapiiriin.  Toivottavasti tämä mahdollisuus voidaan käyttää hyvällä tavalla, jokaisella on oma vastuu vuorovaikutuksesta. Viime kädessä rakentava ja myönteinen ilmapiiri työssä koituu sekä potilaiden että henkilökunnan ja opiskelijoiden parhaaksi ja se on myös potilasturvallisuuteen vaikuttava asia.

Syntymässä olevan Essoten rakenteet ja ilmapiiri luodaan yhdessä. Klinikkaopettajana toivon, että voimme tulevaisuudessa laadukkaiden harjoittelujaksojen kautta saada hyviä kollegoita työtovereiksemme.

Pia Leppäkumpu
Klinikkaopettaja
pia.leppakumpu@mamk.fi

 

3 kommenttia “Hyvä käytös ja asiallinen kohtelu auttavat aina

    1. Hyvä kirjoitus Pia. On hyvä huomioida opiskelijoiden lisäksi ne päivittäin tapaamat työtoverit kunnioittaen ja ystävällisesti, sama malli jatkuu sitten kohdatessa potilaita. Voisiko kiteyttää että hyvä käytös ja asiallinen kohtelu on paikallaan aina kun kohtaamme toisen ihmisen.
      Kiitos kirjoituksesta.
      Terveisin Sanna Liukkonen Mäntyharju

  1. Kiitos Pia kirjoituksestasi ja vakavaan aiheeseen paneutumisesta!

    Kiitos siitä, että opiskelijaohjaus yltää valtakunnan kärkisijoille. Ja kuten Pia kertoo, tulos on kaikkien organisaatiossa työskentelevien ansiota. Kiitos kuuluu heille, ketkä kohtaavat toisen ihmisen, myös opiskelijan, ihmisenä -toista arvostaen ja kunnioittaen.

    Pian kirjoitus on aiheellinen muistutus siitä, mikä on asiallista ja hyväksyttävää käyttäytymistä toista ihmistä kohtaan. Pia on huolissaan asiasta, joka ei maksa mitään, korkeintaan saa aikaiseksi hyvää mieltä ja jaksamista raskaassakin työn arjessa.

    Olen Pian kanssa ihmeissäni ja todella huolissani, että ihmissuhdetyötä tehtävässä terveydenhuollon organisaatiossa tarvitsee erikseen muistuttaa hyvän käytöksen perusasioista -mutta ikävä kyllä tunnistan ongelman. Organisaatiossamme on tapahtunut nyt käänne huonompaan, jos ihmisiä on alettu kohdella epäasiallisesti niin, että myös klinikkaopettaja on joutunut asiaan puuttumaan. Mitä tämä kertoo ajasta, jossa elämme. Vai mitä tämä kertoo ihmisistä, jotka työskentelevät meillä.

    Mitä jos vaikeinakin hetkinä yrittäisi hymyillä. Kirjoittaa pisteliään arvioinnin tai sanoa toiselle asiansa ilkeästi iloisesti hymyillen -kokeile onnistuuko?

    Luin eräästä blogista hymyn hyvää tekevästä vaikutuksista. Kannattaa yrittää hymyillä seuraavan kerran kun oikein elämä mättää. Luulen, että se kannattaa:
    1. Lievitä stressiä. Hymyily vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja vapauttaa mielihyvähormoneja. Yhden hymyn vaikutus mielialan parantajana on niin suuri, että se vastaa 2000 suklaapatukan vastetta aivoissasi.
    2. Kokeile hymyä myös ikävinä hetkinä. Hymyily vaikuttaa aivoissamme vahvasti. Sen positiivisiin vaikutuksiin voit päästä käsiksi jo pelkästään aktivoimalla kasvojesi hymyilyyn osallistuvat lihakset. ”Fake it until you make it” -motto voi välillä auttaa sinua löytämään aidon hymysikin.
    3. Vaikuta tulevaisuuden ennustuksiisi. Hymyily koulukuvissa ennustaa menestystä, hyvinvointia, onnellisuutta ja pitkää ikää. Kurkkaa läpi vanhat kuvasi ja katso tulevaisuuden ennustuksesi. Oma lisäykseni tähän on se, että onneksi meidän on mahdollista vaikuttaa aivojemme rakenteisiin vielä vanhempanakin ja opetella hymyilyn ihmeitä tekevä taito.
    4. Palaa luonnolliseen tilaasi. Me ihmiset olemme luonnostaan hymyilevä laji. Aloitamme hymyilyn jo äidin kohdussa kasvaessamme ja jatkamme sitä onnistuneesti kohdun ulkopuolellakin. Oletko huomannut, kuinka vauvat hymyilevät nukkuessaankin? Lapset saattavat hymyillä 400 kertaa päivässä, kun taas osa meistä aikuista alle 5 kertaa.
    5. Tartuta hymy ympärillesi. Meidän on vaikea murjottaa, jos kohtaamme aitoa hymyä. Hymyn luonteeseen kuuluu, että se tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin. Meidän on jopa vaikea hallita kasvojemme lihaksia niin, ettemme hymyilisi, jos meille hymyillään. Anna kohtaamillesi ihmisille mahdollisuus onneen ja hyvään oloon oman hymysi kautta!
    (blogi Kaisa Kärkkäinen: Ted Gutman:”Hymyn salattu voima”)

    Työn iloa, päiviin hymyä ja rohkeutta luottaa tulevaisuuden haasteista selviytymiseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *