Saattohoidon vapaaehtoistoiminta käynnistyi Mikkelissä
Mikkelin keskussairaalassa on käynnistetty saattohoidon vapaaehtoistoiminta osana elämän loppuvaiheen tukemista. Toiminnan kehittämisessä on päällä vahva tahtotila sairaalan ja eri vapaaehtoistoimijoiden keskuudessa.
Reino Pöyhiästä Suomen kolmas palliatiivisen lääketieteen professori
Tuore Itä-Suomen yliopiston palliatiivisen lääketieteen professori tavoittelee tasa-arvoisempaa hoitoa parantumattomasti sairaille.
Kotihoidossa kehitettiin työn ja muun elämän yhteensovittamista
Työn ja muun elämän yhteensovittaminen ei ole pelkästään työaikajärjestelyjä tai työaikajoustoja. Kyse on laaja-alaisesta työhyvinvointiin vaikuttavasta kokonaisuudesta. Se nivoutuu useisiin elämän ja työelämän osa-alueisiin.
Opiskelijamoduuli psykiatrian vastaanotto-osastolla
Sairaanhoitajan tutkintoon sisältyy 75 opintopistettä harjoitteluita erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Hoitotyön harjoittelun käytäntöjä on kehitetty viime vuosikymmeninä.
Opinnäytetyö: Perusterveydenhuollon vastaanottotoimintojen asiakastyytyväisyyden kehittäminen
Asiakaspalautteen kerääminen ja sen käsittely palvelujen parantamiseksi ja kehittämiseksi on Essotessa tärkeää. Opinnäytetyön tuloksissa korostui kiitos henkilöstölle ammattitaidosta ja ystävällisyydestä.
Minäkuvaa maalaamassa
Moision sairaalassa on syksyn aikana syntynyt abstraktia taidetta osastojen potilaiden ja hoitohenkilökunnan yhteisissä Minäkuva-taidepajoissa. Maalaustuokiot ovat osoittautuneet ainutlaatuisen opettavaisiksi tilaisuuksiksi oman minuuden ja vuorovaikutuksen kannalta.
Sairaalasielunhoito tukena potilaiden ja ammattilaisten arjessa
Sairaalasielunhoidossa tuetaan potilasta ja hänen läheisiään sairauden ja luopumisen kriiseissä ja terveydenhuollon henkilökuntaa hoitotyön arjessa ja vaativissa hoitotilanteissa. Työn lähtökohta on ihmisen oman vakaumuksen kunnioittaminen ja tukeminen hänen ehdoillaan.
Leena ja Henrik palkittiin hyvinä työkamuina
Essoten Hyvä työkamu -tunnustukset ovat kollegoiden ilmiantoja toisistaan. Hyvä työkamu luo työyhteisöönsä mukavaa ilmapiiriä ja kannustaa muita. Syyskuussa palkittiin jälleen kaksi Hyvää työkamua.
Essoten lääkärit mukana uuden geenivirheen löytämisessä
Essotessa aloitetun tutkimustyön tuloksena on saatu kuvaus ja geenilöydös periytyvälle dystonia-tremor taudille.
Opinnäytetyö: Mentorointi tukee esihenkilön johtajuutta
Essoten terveyspalveluissa on otettu käyttöön ammatillinen mentorointimalli, jolla tuetaan ammatillista kasvua, siirretään hiljaista tietoa ja tutustutaan erilaisiin organisaatiokulttuureihin. Mentorointi perustuu aktorin ja mentorin väliseen yhteistyöhön ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Mentorointimalli on vapaasti kaikkien Essoten vastuualueiden hyödynnettävissä.
Tekonivelrobotti tuli kirurgien avuksi ensimmäisenä keskussairaalana
Suomessa harvinainen kirurginen apuväline, niin kutsuttu tekonivelrobotti, ei tee kirurgin töitä, vaan tuo lisää tarkkuutta jo ennestään huippulaadukkaisiin tekonivelleikkauksiin Mikkelin keskussairaalassa.
Piristäjät partioivat kesässä
Mikkelin Laurinpuiston asumispalveluyksikön sisäpihalta kuuluu iloinen puheenpälpätys. Piristyspartio on käymässä ja nyt tehdään yhdessä saunavastoja. Aiemmin on pelattu mölkkyä ja valmiista vastoista pelataan myöhemmin vielä bingoa.
Saimaanharjun palvelukeskus otti äänikirjat käyttöön
Äänikirjat tulivat Essoten Saimaanharjun palvelukeskukseen. Nyt Saimaanharjussa asuvat tai siellä jaksohoidossa käyvät ikäihmiset voivat lainata äänikirjan Celia-kirjaston laajasta valikoimasta.
Kotihoidon työ on aivotyötä
Kotihoidossa työskennellään jatkuvien muutostilanteiden ja hälyn keskellä. Perustyön rinnalla läsnä ovat tunnekuorma ja vastuu toisten ihmisten terveydestä. Aivojen kuormittumista voi kuitenkin keventää monin keinoin.
Puhu, kuuntele ja arvosta -kehittämishanke
Synnytys- ja lastenyksikössä toteutettiin kehittämishanke ”Puhu, kuuntele, arvosta” vuosien 2020 -2021 aikana. Hankkeeseen osallistuivat synnytysyksikön, lastenyksikön ja naistentautien vastaanoton henkilökunnan kaikki ammattiryhmät. Kehittämishankkeen asiantuntijana toimi sosiaalipsykologi Tuula Syrjälä KK-Verve Oy:stä. Hankkeeseen saatiin rahoitusta Työsuojelurahastosta.